”Turku oli Koivistolle äärettömän tärkeä”

Presidentti Mauno Koiviston syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi sata vuotta. Turkuseura on juhlinut ja muistanut Manua monin teoin ja tapahtumin.


Turkulaisen presidentti Mauno Koiviston juhlavuosi on päättymäisillään. Tänä vuonna on muistettu Mauno Koivistoa (1923–2017), kun hänen syntymästään on kulunut 100 vuotta.

Turkuseura on osallistunut monin tavoin juhlavuoden toteuttamiseen yhteistyössä Turun kaupungin kanssa.

Keväällä yhdistys keräsi osana Koiviston 100-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa turkulaisten muistoja edesmenneestä presidentistä. Muistoista koostettiin Suomen Turku -lehden erikoisnumero Meijä Manu, joka julkaistiin Turun päivänä. Lehden sivuilla pääsee lukemaan tarinoita Manun Turun vuosista ja hänen suhteestaan turkulaisuuteen.

– Ainutlaatuista lehteä on vielä saatavilla maksutta meillä Föripuodissa. Lehden voi lukea myös diginä, sanoo Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen.

Mauno Koivisto oli perustamassa Turkuseuraa vuonna 1957 ja oli yhdistyksen kunniajäsen. Yhdistys halusi muistaa turkulaispresidenttiä ja turkulaisuuden sanansaattajaa jo vuonna 2020 julkaisemalla Manu-tuotesarjan.

– Manu-tuotteemme ovat juhlavuoden virallinen tuotesarja. On ollut upeaa nähdä Kyl se siit sit -paitoja ja -kasseja Turun katukuvassa. Olemme onnistuneet tuomaan Koiviston hengen ja fundeeraukset turkulaisia lähelle, kertoo Leskinen.

Suurtorin valokuvanäyttely veti yleisöä

Juhlavuoden yleisölle näkyvin tapahtuma oli Vanhalle Suurtorille pystytetty presidentin elämää ja uraa avaava Meijä Manu -valokuvanäyttely, jonka näki arviolta 15 000 ihmistä. Kaupunkilaiset ja matkailijat kehuivat Turkuseuran ja Turun kaupungin yhteistyönä pystyttämää kaikille avointa ja maksutonta näyttelyä.

– Näyttely keräsi kiitosta erityisesti siitä, että se oli sijoitettu ulkotilaan. Monet sanoivat, että Suurtorille on helppo tulla polkupyörällä, pyörätuolilla tai lastenrattaiden kanssa. Olemmekin esittäneet, että Suurtorin ulkoilmanäyttelyt saisivat jatkoa.

Näyttely sai kiitosta valituista valokuvista. Suurin osa oli Turussa otettuja ja joukossa oli myös ennen julkaisemattomia kuvia, joita saatiin muun muassa arkkitehti Benito Casagrandelta sekä Koivistojen suvulta. Turkuseura järjesti näyttelyn yhteydessä kaikille avoimia opastettuja kierroksia sekä erikseen kierroksia koululaisryhmille.

”Koskettava ja kaunis tarina turkulaisesta presidentistä”, ”Jokaisen turkulaisen koululaisen pitäisi käydä tällä kierroksella”, ”Mahtavaa, että tämä on ulkonäyttely. Niin helppo tulla”, olivat palautteita, joita näyttelystä saatiin.

Juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän konserttiin

Turkuseura toteutti kaupungille ostopalveluna opastettuja Manu-kävelykierroksia Turun päivänä 17. syyskuuta ja Manun syntymäpäivänä 25. marraskuuta. Osallistujien palaute kierroksista oli positiivista.

”Hyvin onnistunut kierros. Sisältö oli mukava sekoitus yleisiä faktoja ja pieniä tiedonpaloja, joita ei yleensä kerrota”, ”Mielenkiintoinen ja opettavainen kierros”, kirjoitettiin palautteissa.

Turkuseura oli mukana myös loppuvuoden Manu-tapahtumissa, kuten Tuto Volleyn juhlalentopallo-ottelussa, kaupungintalon juhlaseminaarissa, Koiviston kiven paljastustilaisuudessa ja Manun 100-vuotissyntymäpäiväkahvilla Forum Marinumilla.

Yhdistyksen osalta Manu-juhlavuosi huipentui itsenäisyyspäivän konserttiin, jossa puheenjohtaja Maija Palonheimo piti juhlapuheen, teemanaan toivo. Palonheimo nosti puheessaan esiin Koiviston viestin uskosta ja toivosta parempaan. Sitä ei sotakaan pystynyt häneltä viemään.

”Koiviston tunnetumpia ajatuksia on: Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.

Mauno Koivisto ymmärsi yhdessä tekemisen, arkisten asioiden hoitamisen, yhteisöllisyyden merkityksen toivon vahvistamisena, murheiden ja surujen lääkkeenä. Uskon, että siksi hänelle oli äärettömän tärkeää oma kotiseutu, kotikaupunki Turku. Oman kaupungin Turun asiat ja yhdessä tekemisen Mauno Koivisto näki niin tärkeäksi, että halusi olla muiden mukana perustamassa poliittisesti riippumatonta Turkuseuraa sodan jälkeen 1950-luvulla”, sanoi Palonheimo.