”Tarinoiden myötä laiva alkaisi elää. Muumioituneena paikalleen ja nätiksi koristeltuna Sigyn on vain vähän. Kovin, kovin vähän”, kirjoittaa Turkuseuran toiminnanjohtaja Kati Leskinen Turussa eläkepäiviään viettävästä globaalisti merkittävästä kauppalaivasta.
Tehdään testi: mikä laiva sinulle tulee ensimmäisenä mieleen Turusta? Viime aikoina varmasti monien mielessä on Turussa taituroidut Karibian loistoristeilijät, mutta vanhemmista yksilöistä veikkaisin, että moni sanoo Suomen Joutsen.
Fregatti Suomen Joutsen on yksi Turun tunnetuimmista nähtävyyksistä. Se on museo, mutta myös esimerkiksi tapahtuma- ja juhlatila. Viime vuonna paikan päällä vietettiin muun muassa VoiVeljien Voillà-ruokatapahtumaa.
Forum Marinum – joka vastaa laivan ylläpidosta ja museotoiminnasta – järjesti Turussa museolaivoihin, ja ennen kaikkea puualuksiin keskittyvän kansainvälisen seminaarin helmikuun alussa. Museoviraston kanssa yhteistyössä toteutetussa seminaarissa tarkasteltiin museoalusten merkitystä ja mahdollisuuksia sekä avattiin näkökulmia laivojen tulevaisuuteen.
Erityisesti tarkastelussa oli Forum Marinumin museolaivastoon kuuluvan, vuonna 1887 rakennetun parkkilaiva Sigynin tulevaisuus. Vaihtoehdot entisen kauppalaivan tulevaisuudesta ulottuvat hallitusta luopumisesta kuivalle maalle nostoon ja uuteen tilaan sijoittamiseen.
60 kertaa Atlantin yli – kansainvälinen merenkulkija
”Sigyn on Suomen ensimmäinen museolaiva, ja yksi turkulaisen Aurajokimaiseman symboleista. Vuonna 1887 ensimmäisen kerran vesille laskettu Sigyn on nykyään ainutlaatuinen alus myös kansainvälisin mittapuin arvioituna. Vastaavaa saman aikakauden puista kauppa-alusta, joka olisi Sigynin tavoin seilannut valtameriliikenteessä ei ole säilynyt missään muualla maailmassa.”, kirjoitetaan Forum Marinumin sivuilla.
Laivan esittely sivuilla on lyhyt, yleisluontoinen ja alkaa vasta 1930-luvun lopulta. Se herättää kysymään, että eikö näin ainutlaatuisella paatilla olisi useita tarinoita kerrottavanaan?
Seminaarin paneelikeskustelussa Sigynin tulevaisuutta pohtivat Metropolia-ammattikorkeakoulun lehtorin Heikki Häyhän johdolla Museoviraston pääjohtaja Tiina Merisalo, Turkuseuran hallituksen jäsen ja Ruissalon Telakan markkinointipäällikkö Eero Lehtinen, johtaja Urmas Dresen Eesti Meremuuseumista, Turun kaupungin tapahtumajohtaja Antti Kirkkola ja Suomen Laivahistoriallisen Yhdistyksen puheenjohtaja Petri Sipilä.
Lehtinen muistutti kuulijoita, että Sigyn on purjehtinyt 60 kertaa Atlantin yli eli se on todellinen kansainvälinen merenkulkija. Hän ihmetteli, miksi juuri näitä tarinoita ei kerrota yleisölle? Tukholmassa museossa lepäävä Vasa-laiva purjehti vajaan meripeninkulman ja tappoi upotessaan ison määrän merimiehiä – sen tarinan tuntevat kaikki.
Lehtinen hahmotteli, että tuomalla aluksen kansainvälinen historia esille, voisi löytyä myös kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, joiden avulla esimerkiksi korjauskustannukset voitaisiin saada ratkaistua. Turussa viettää eläkepäiviään tosiaan globaalisti merkittävä alus.
Viesti oli selvä: Sigyn jää paitsioon Suomen Joutsenen rinnalla. Nuoremmille turkulaisille koko Sigyn taitaa olla aika tuntematon.
Aluksen merkitys ei synny itsestään, sitä täytyy nostattaa. Keskeiseksi nousee tarinoiden kertominen.
Mitä teemme museolaivalla, josta harva tietää, jonka tarinaa ei kerrota? On selvää, että seminaarissa paikalla ollut asiantuntijajoukko tunsi laivan arvon, mutta riittääkö se vakuuttamaan Sigynin suuret ylläpito- ja korjauskulut tulevaisuudessa? Miten todistamme Sigynin merkityksen yleisölle?
Sigynin pakopeli tai laivasimulaattori?
Tarinoita myrskyistä ja tragedioista, karilleajoista ja muista vastoinkäymisistä – mutta myös menestyksekkäistä valtamerimatkoista. Niitä täytyy olla paljon! Tarinoissa olisi varmasti ainesta Myrskyluodon Maija -veroiselle tuotannolle. Asiantuntijoilla pitäisi olla jo kiire löytää nämä tarinat tai selvittää, ovatko ne ylipäänsä säilyneet.
Tarinoiden myötä laiva alkaisi elää. Muumioituneena paikalleen ja nätiksi koristeltuna Sigyn on vain vähän. Kovin, kovin vähän.
Mielikuvituksen laukkaamiselle ei voi mitään. Miltä kuulostaisi pakopeli Sigynissä? Tai Atlantin ylitys kovassa merenkäynnissä laivasimulaattorissa? Olisiko paikallaan, että turkulaiset nuoret lähtisivät ideoimaan laivan tulevaisuutta, sen käyttöä? Uusien yleisöjen kiinnostuksen kohteet nousevat ratkaisevaan asemaan tulevaisuutta fundeeratessa.
On selvää, että Sigynin henkiinherättämisen projekti vaatii laajan turkulaisen kansanliikkeen. Turkulaisten on nyt kysyttävä itseltään, miten suuri vetonaula Sigyn Turulle on? Kuinka paljon merenkulun romantiikasta katoaa, jos meillä on vain Suomen Joutsen?
Turkuseura kantaa kansalaisjärjestökortensa kekoon julkaisemalla syksyllä Suomen Turku -lehden erikoisnumeron Turun laivoista. Historia on huippukiinnostavaa, mutta se täytyy muistaa paketoida oikeaan muotoon. Tarinoissa on huumaavaa voimaa – niitä ei voi vastustaa.
Kati Leskinen
Kirjoittaja on Turkuseuran toiminnanjohtaja.