Uusi konserttitalo keskustelutti turkulaisia
Tulevan musiikkitalon sijainti on turkulaisille kuuma peruna, mutta Turkuseuran ja kaupunginosaseurojen tapahtumassa keskustelu aiheesta eteni mallikkaasti. Arvoitukseksi jäi silti yhä, mihin rakennus lopulta sijoitetaan ja miltä se näyttää.
Keskikaupunkiseurat Tälpual Jokke ja Toispual Jokke ry, Martinrantaseura ry ja Turkuseura järjestivät yhteisvoimin Turun uutta musiikkitaloa koskevan keskustelutilaisuuden maaliskuun 17. päivänä. Verkossa toteutettuun tapahtumaan osallistui noin kuusikymmentä turkulaista.
Tilaisuuden puheenjohtajana oli Turkuseuran kaupunginosajaoston puheenjohtaja Heikki Lehtonen. Jaosto koostuu turkulaisten kaupunginosaseurojen jäsenistä ja sen kokouksissa paneudutaan kaupungin kaavoitukseen ja kehittämishankkeisiin.
Tapahtumassa pitivät puheenvuoroja Turun filharmonisen orkesterin intendentti Nikke Isomöttönen ja kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.
Isomöttönen valotti orkesterin ja konserttitalon nykytilaa ja haasteita. Hänen mukaansa tavoitteena on uusi konserttitalo, jonka akustiikka ja olosuhteet vastaavat nykypäivän vaatimuksia. Talon olisi mahdollistettava orkesterin taiteellinen kehittyminen, yleisömäärän kasvu ja toiminnan monipuolistuminen.
Möttösen toiveena on, että talossa vierailu on kokonaiselämys, joka syntyy rakennuksen hyvin suunnitelluista, monikäyttöisistä ja inspiroivista tiloista sekä tilan avoimuudesta eli siitä, että tiloissa on elämää myös tapahtumien ulkopuolella. Uusi musiikkitalo olisi osa kaupunkikulttuuria.
Itsenäisyydenaukion vahvuudet ja ongelmat
Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen puolestaan esitteli konserttitalon sijoituspaikaksi kaavaillun Itsenäisyydenaukion vahvuuksia ja ongelmia. Hänen mukaansa uuden konserttitalon sijainti Aurajoen itärannan kulttuurirakennusten rivistössä vahvistaa koko alueen vetovoimaa. Paikka on myös lähellä kaupunkikeskustan palveluita ja saavutettava kaikilla liikennemuodoilla.
Hintsasen mukaan korkeahko konserttitalo soveltuu kaupunkikuvallisesti Itsenäisyydenaukiolle hyvin. Sijainti mahdollistaa myös pysäköintilaitoksen toteuttamisen. Keskustavision mukainen Itäisen Rantakadun pitkän tähtäimen autottomuus parantaisi alueen kulttuurista vetovoimaa entisestään.
Suunnitelmiin sisältyy Hintsasen mukaan kuitenkin myös heikkouksia ja uhkakuvia. Uuden konserttitalon rakentaminen pienentäisi Itsenäisyydenaukion nykyistä pinta-alaa murto-osaan, peittäisi valtion virastotalon julkisivun joelle päin ja estäisi virastotalolta näkymät joelle sekä edellyttäisi todennäköisesti kaikkien Itsenäisyydenaukiolla olevien taideteosten ja muiden elementtien siirtoa ja sijainnin uutta harkintaa.
Hintsanen sanoi, että Itsenäisyydenaukion merkitys hallintoaukiona on myös tunnistettu. Valtion virastotalon ja Itsenäisyydenaukion aseman muuttumisesta voi syntyä näkemysristiriitoja.
Arkkitehtikilpailu vai allianssimalli?
Kuulijakuntaa kiinnostivat erityisesti tulevan rakennuksen paikka ja ulkomuoto. Moni kannatti jokirantaa sijoituspaikkana, mutta mietti, olisiko viereinen Hämähäkkitontti sittenkin Itsenäisyydenaukiota parempi paikka. Myös alueen tulevat liikennejärjestelyt, maisemalliset elementit, ikkunanäkymät lähirakennuksista sekä Itsenäisyydenaukion puiston ja vanhan konserttitalon kohtalot puhututtivat turkulaisia.
Osallistujissa herätti keskustelua asian valmisteluprosessi: olisiko hankkeessa voinut olla ensin arkkitehtikilpailu ja vasta sitten allianssivaihe? Arkkitehtien ideakilpailun jälkeen olisi ollut helpompi puntaroida mitä tarvitaan ja mihin, kun rakennuksen muoto ja koko olisivat selvillä.
Hintsasen mukaan arkkitehtikilpailu olisi voinut tuottaa liian kalliita ehdotuksia, kun taas allianssimallilla arkkitehtitoimistot ja rakennusliikkeet sitoutetaan kokonaisuuteen niin, ettei etukäteen asetettuja talous- ja aikatauluraameja ylitetä.
Oopperalaulaja Matti Salminenkin osallistujana
Hauska yllätys koettiin tilaisuuden loppupuolella, kun Turun oma bassolaulaja, Matti Salminen, osallistui keskusteluun Sveitsin Zürichistä saakka.
Salminen kertoi kuunnelleensa iloisesti tilaisuuden asiantuntevaa keskustelua. Hän esitti myös toiveen, että haluaisi ”uudessa konserttitalossa vielä edes yhdenkin äänen päästää”. Konserttitalon sijaintipaikan kahdesta vaihtoehdosta Salminen ei osannut valita mielestään parempaa. Molemmilla paikoilla on hänen mukaansa omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
Tilaisuuden aikana selvisi, että monet musiikkitaloa koskevat seikat ovat edelleen keskeneräisiä. Esimerkiksi rakennuksen sijoittelua Itsenäisyydenaukiolle harkitaan vielä.
Jännityksellä turkulaiset saavatkin yhä odotella, mihin ja milloin tuleva musiikkitalo lopulta sijoittuu, miten se istuu ympäröivään maisemaan ja millainen luomus siitä rakennustaiteellisesti syntyy.
Keskustelu konserttitalosta jatkuu.
Sanna Saarto
Osallisuustyön koordinaattori, Turkuseura
Yhteenvedon otsikko h3-tyylillä.
Kirjoituksen sisällön yhteenveto, jossa voi jälleen hyödyntää avainsanaa.
