Suomen ensimmäinen virallinen Euroopan neuvoston kulttuurireitti Pyhän Olavin merireitti – St. Olofs sjöled – St. Olav Waterway avattiin keväällä 2019. Reitti alkaa Turun tuomiokirkolta, jatkuu Turun ja Ahvenanmaan saaristoon ja päättyy Keski-Ruotsin Hudiksvalliin. Useat muut Olavinreitit jatkavat Norjan Trondheimiin Pyhän Olavin hautapaikalle.
– Pyhä Olavi oli Pohjolan ensimmäinen oma pyhimys ja vihoviimeinen mies, jota osaisi kuvitella pyhimykseksi, kertoo Suomen Olavinreitit hallituksen jäsen Aaro Söderlund.
Aaro Söderlund on Pyhään Olaviin perehtynyt nauvolainen arkkitehti, joka polkaisi käyntiin Olavin pyhiinvaellusprojektin. Historia on merkillinen. Olavi (995–1030) oli viikinki, teininä pakanallinen palkkasotilas, ryöstäjä ja ihmiskauppias, joka kohosi 20-vuotiaana Norjan kristityksi kuninkaaksi.
– Olavin suosio Suomessa ja Skandinaviassa oli keskiajalla ainutlaatuinen ilmiö. Hän toimi sillanrakentajana pakanallisen viikinkiajan ja kristillisen varhaiskeskiajan välillä, Söderlund kertoo.
Pandemialla vaikutusta
Pyhän Olavin Merireitin toteuttaminen on ollut mittava yhteistyöhanke. Mukana projektissa on ollut iso joukko toimijoita: Åbo Akademi, Novia ja Paraisten kaupunki sekä kuntia Ahvenanmaalta ja Ruotsista. Turun arkkihiippakunnan piispan Mari Leppäsen rooli on ollut merkittävä ja hänen ansiostaan reitti pääsi kirkon piireihin. Päärahoittajana on ollut Central Baltic program 1,6 miljoonalla eurolla.
– Innostus oli valtava heti alusta alkaen. Olavi oli uusi ja jännittävä pyhimys, sanoo projektin pääkoordinaattori Nina Söderlund Åbo Akademista.
Turussa kulkee vajaa kymmenen eripituista pyhiinvaellusreittiä. Uusimmat ovat Turun tuomiokirkolta alkavat ja Aurajokea myötäilevät Helenan ja Pietarin polut. Ne avattiin kesällä 2020. Helenan polku johdattaa kolmelle keskiaikaiselle kivikirkolle ja entiselle piispanistuimen paikalle. Pietarin polulla määränpää on Liedon kirkko.
Parhaillaan Turun tuomiokirkon läheisyyteen luodaan pyhiinvaeltajille palvelukeskusta. Hankkeessa ovat mukana Turun kaupunki, evankelisluterilainen kirkko ja korkeakouluja.
– Pyhiinvaelluskeskuksesta tulee monitoimijakeskus ja kohtaamispaikka erilaisille ryhmille, kertoo pyhiinvaelluskeskuksen projektipäällikkö Annastiina Papinaho.
Euroopan kulttuurireittiin mukaan liittyminen edellyttää, että reitillä on tarjolla riittävästi palveluja. Muissa Pohjoismaissa on useita pyhiinvaelluskeskuksia ja joissakin jopa oma hostelli.
– Turun uusi pyhiinvaelluskeskus on toiveiden täyttymys, Nina Söderlund sanoo.
– Keskus voi toteuttaa asiantuntijaluentoja ja seminaareja yhteistyössä. Kahvila pitää olla. Uusiin tiloihin on toive päästä tämän vuoden keväällä. Keskuksen konsepti kehittyy jatkuvasti, ja oletettavaa on, että kesäksi avataan pop up -keskus, joka löytää pysyvämmät tilat kesän kokemusten jälkeen, Papinaho sanoo.
Koronapandemia on tuonut Turun saaristoon paljon etätyöläisiä, matkailijoita ja uusia vakituisia asukkaita.
– Korona on ollut meille hyödyksi. Kun palvelujen kysyntä on kasvanut, uusia yrityksiä ja palveluja on syntynyt myös pyhiinvaeltajille, Söderlund kertoo.
– Pyhiinvaellus kiinnostaa ihmisiä todella paljon. Nyt on meneillään pyhiinvaelluksen toinen aalto – edellinen oli keskiajalla, Papinaho sanoo.
Turku – Pohjolan Santiago de Compostela?
Keskiajalla Turun tuomiokirkko oli paitsi Suomen hengellinen keskus myös itäisen Ruotsin tärkeimpiä pyhiinvaelluskohteita. Silloin tuomiokirkossa oli noin 40 eri pyhimyksille omistettua sivualttaria.
– Meillä on runsaasti upeaa kulttuurihistoriaa Turussa ja Turun ympäristössä, Papinaho sanoo.
Euroopan tunnetuimman pyhiinvaellusreitin Espanjan Santiago de Compostelan kaukaisin häntä, Jaakontie, kulkee pohjolassa: Rengon Pyhän Jaakon kirkolta Hämeen Härkätietä Turkuun, josta Rymättylän kautta kohti Santiagoa.
Keskiajalla pyhiinvaelluksella oli sekä uskonnollinen että maallinen tarkoitus. Tuomioistuimen päätös rikoksen sovittamiseksi saattoi olla syy pyhiinvaellukselle tai kun sairaaloita ei ollut, Olavinkirkkojen siunatusta lähdevedestä haettiin terveyttä.
Nyt Santiago de Compostela on Espanjassa miljoonien turistien suosima ja sen luonne on maallistunut.
– Ilmastonmuutos, kuumuus ja valtavat turistivirrat Etelä-Euroopan pyhiinvaellusreiteillä eivät enää vastaa kaikkien pyhiinvaeltajien toiveita. Pyhiinvaeltajat kaipaavat hiljaisuutta, luontoa ja rauhaa, mahdollisuutta pohtia omaa elämää, Papinaho toteaa.
– Ja lähiruokaa, lisää Nina Söderlund.
Hänen mukaansa monia kiehtoo myös ajatus siitä, että voi vaeltaa samoja reittejä ja samoista syistä kuin 500 tai 1000 vuotta sitten.
Turun kautta saaristoon tulevat ulkomaalaiset ovat tärkeä kohderyhmä. He käyttävät alueella rahaa ja palveluita. Instagramissa suurin seuraajaryhmä ovat italialaiset.
Moni ulkomaalainen kaipaa kuitenkin järjestettyjä pyhiinvaellusmatkoja. Järjestäjistä on puute.
– Saaristoon ei ole helppo tulla vaeltamaan. On saaria, lauttoja, yhteysaluksia, monimutkaisia aikatauluja. Moni kaipaa järjestettyjä ryhmämatkoja, Söderlund sanoo.
Silti riittää heitäkin, joille kelpaa ajatus kulkemisesta rinkka selässä vapaana kohti tuntematonta.
Jatkoreitti Novgorodiin
Uusia Turun kautta kulkevia pyhiinvaellusreittejä suunnitellaan parhaillaan. Olavinreittejä on tekeillä Suomeen kymmenkunta.
– Kuninkaantien hankkeen yhteydessä selvitetään, voiko Olavinreitistöä jatkaa Venäjälle. Olavi oli suosittu myös Novgorodissa, jossa eli maanpaossa. Hän on idän ja lännen kirkkojen viimeinen, yhteinen, kirkkokuntia yhdistävä ekumeeninen pyhimys. Nyt olemme neuvotelleet ministeritasolla pyhiinvaelluksen alkupisteen perustamisesta Novgorodiin. Reitti on jo koematkustettukin vuonna 2014, Aaro Söderlund paljastaa.
Pyhälle Olaville on Suomessakin pyhitetty yhteensä 20 kirkkoa. Miten ihmeessä roisto Olav Haraldssonista saattoi tulla näin suosittu pyhimys?
– Olavista roiskunut veri paransi niin vihollisten kuin omienkin haavat. Olavi kuoli taistelussa ja hänet haudattiin nykyiseen Trondheimiin.
Kun vuotta myöhemmin hauta avattiin, Olavin kerrottiin löytyneen sieltä hyväntuoksuisena. Siitä asti häntä on pidetty pyhimyksenä.
PYHIINVAELLUKSET
- Pyhiinvaeltamisen suosio on kasvussa.
- Turkuun on tulossa palvelukeskus pyhiinvaeltajille.
- Turun kautta kulkee liki kymmenen pyhiinvaellusreittiä. Myös uusia reittejä on tekeillä. Tarkempaa tietoa: pyhiinvaellus.fi, stolavwaterway.com/fi/ ja visitpargas.fi/outdoor
- Tulossa olevia tapahtumia: pyhiinvaellus Turun tuomiokirkosta Kuusistoon 15.5., Pyhän Olavin ruokavaellus (food walk) Paraisilla 29.7., pyhiinvaellusnäyttely ja taidetta Korpoströmissä kesällä.
Teksti: Pirjo Peltoniemi, kuvat: Ari Heinonen
Juttu on julkaistu Suomen Turku 1/21 -lehdessä.
