Liity

Vuoden kulttuuriturkulainen

Toiminta

Levande tvåspråkighet i Åbo

Tuotteet

Jäsenedut

Kaupunginosaseurat

Turun murre

Svenska sektionen

Turun flikka ja poika

Vaikuttamistyö

Vuoden kulttuuriturkulainen

KENESTÄ VUODEN KULTTUURITURKULAINEN?

Turkuseura valitsee vuosittain Kulttuuriturkulaisen. Valinnalla halutaan nostaa esiin turkulaisen kulttuurielämän korkeaa laatua ja monimuotoisuutta, kiittää ansioituneita taide- ja kulttuurivaikuttajia heidän työstään ja kannustaa nuoremman polven lahjakkaita tekijöitä.

Jokaisella kulttuuriturkulaisella on oma nimikkopuunsa Samppalinnanpuistossa. Tutustu palkittuihin ja heidän puihinsa alla.

Vuoden 2025 kulttuuriturkulaiseksi valittiin kirjastonhoitaja ja kirjailija Ann-Christin Antell.

Vuoden 2026 kulttuuriturkulainen julkistetaan Turun päivänä 2026.

Vuoden kulttuuriturkulaisten puut

01

2006, Seppo Lahtinen, Siivosen lehmus (Tilia x vulgaris)

02

2007, Aiju von Schöneman, Siivosen lehmus (Tilia x vulgaris)

03

2008, Martti Parkkari, Lehtosaarni (Fraxinus excelsior)

04

2009, Matti Salminen, Tammi (Quercus robur)

05

2010, Harri Raitis, Krimin lehmus (Tilia x euchlora)

06

2011, Tryggve Forssell, Tammi (Quercus robur)

07

2012, Reijo Mäki, Tammi (Quercus robur)

08

2013, Raija Lehmussaari, Tammi (Quercus robur)

09

2014, Mikko Kouki, Tammi (Quercus robur)

10

2015, Saara Ekström, Tammi (Quercus robur)

11

2016, Rauno Lahtinen, Tammi (Quercus robur)

12

2017, Karita Mattila, Tammi (Quercus robur)

13

2018, Matti Rag Paananen, Tammi (Quercus robur)

14

2019, Janina Berman, Tammi (Quercus robur)

15

2020, Kari J Kettula, Vaahtera (Acer platnoides)

16

2021, Erika Adamsson, Tammi (Quercus robur)

17

2022, Anni Nykänen, Vaahtera (Acer platnoides)

18

2023, Matti ja Teppo, Tammi (Quercus robur)

2006

Siivosen lehmus (Tilia x vulgaris)

Ensimmäinen Kulttuuriturkulainen-tunnustus myönnettiin kirjallisuuden alalla ansioituneelle Seppo Lahtiselle (1967–). Lahtinen tuli alun perin tunnetuksi kirjailijana ja kääntäjänä. Hänen 1996 perustamansa Sammakko-kustantamo on ollut merkittävä turkulaisen runouden ja kirjallisuuden julkaisija. Kustantamon ympärille syntynyt kirjakauppa tapahtumineen on toiminut kirjallisena kohtaamispaikkana. Seppo Lahtisen puu on siivosenlehmus.

2007

Siivosen lehmus (Tilia x vulgaris)

Turun tuomiokirkon persoonallisena oppaana pitkään toimineen Aiju von Schönemanin (1939–2022) nimikkopuu on siivosenlehmus. Kulttuurin monitoimija von Schöneman toimi 1960- ja 70-lukujen taitteessa Tajo-kirjankustantamon kirjallisena johtajana ja oli mukana perustamassa Retretin näyttelyluolastoa. Hän on eri aikoina vaikuttanut myös Turun nimistötoimikunnassa ja kulttuurilautakunnassa sekä kirkkovaltuustossa ja -neuvostossa.

2008

Lehtosaarni (Fraxinus excelsior)

Musiikkikentän vaikuttaja Martti Parkkari (1938–2016) oli paikallisesti tunnettu erityisesti työstään Turun konservatorion musiikinhistorian ja -teorian lehtorina sekä apulaisrehtorina, ja hän luennoi myös Turun suomenkielisessä työväenopistossa. Parkkari toimi kriitikkona ja ansioitui myös säveltäjänä ja musiikkitieteilijänä. Hän sävelsi muun muassa lastenoopperan Pieni tulitikkutyttö (1984) ja tanssiteoksen Sancta Barbara (1993). Hän kuului Musiikkijuhlasäätiön hallitukseen ja oli perustamassa Wagner-seuraa ja Piispankatuyhdistystä. Martti Parkkarin puu on lehtosaarni.

2009

Tammi (Quercus robur)

Oopperan suuri mies Matti Salminen (1945–) aloitti muusikonuransa Turun työväenyhdistyksen lapsikuorossa. Uransa alkuvaiheissa hän myös ansaitsi elantoaan laulamalla tanssilavoilla tangoa. Komea basso teki läpimurtonsa vain 24-vuotiaana ja ura vei nopeasti ulkomaille kansainvälisille areenoille; erityisen tunnettu Salminen on Wagner-tulkitsijana. Matti Salminen on perustanut nimeään kantavan säätiön tukemaan nuoria oopperalaulajia. Matti Salmisen puu on tammi.

2010

Krimin lehmus (Tilia x euchlora)

Kirjallisuuden monialainen toimija Harri Raitis (1944–) on työskennellyt vapaana kirjailijana vuodesta 1994. Hänen tuotannossaan on 13 romaania, toistakymmentä varhaisnuorten kirjaa, historioita, murrekatekismus ja seurakuntahallinnon opas. Hän on tehnyt useita näytelmiä, elokuvakäsikirjoituksia ja oopperalibrettoja sekä kirjoittanut artikkeleita useisiin teoksiin. Turku on hänen tuotannossaan tuttu teema. Esimerkiksi Vakaumuksen tähden (2010) kertoo halislaisen miehen kohtalosta Neuvosto-Karjalassa ja näytelmä Ihmisen jälki (2011) Turussa vaikuttaneesta Tallgrenien kulttuuriperheestä. Ennen täyspäiväistä kirjallista uraansa Raitis toimi kasvatusalalla sekä kirkon palveluksessa. Harri Raittiin puu on kriminlehmus.

2011

Tammi (Quercus robur)

Kulttuurimatkailualalla toiminut ja kulttuuritapahtumien järjestäjänä ansioitunut Tryggve Forssell (1945–2025) tuli Turussa tunnetuksi etenkin kongressi- ja ohjelmatoimisto Konferin kautta. Forssellin järjestämät ja isännöimät Juhana Herttuan renessanssijuhlat ovat jättäneet unohtumattoman muistijäljen monelle osallistujalle. Forssell oli innokas kuoroharrastaja, jonka basso on viimeisimpänä komistanut ÅSMA-kuoroa. Hän oli aktiivinen toimija kolmannen sektorin yhdistyksissä – Forssell ol muun muassa Turkuseuran hallituksen jäsen. Hän oli työskennellyt etenkin kaksikielisen kulttuurin puolesta. Tryggve Forssellin puu on tammi.

2012

Tammi (Quercus robur)

Reijo Mäen (1958–) kirjoissa Turun kaduilla ja baareissa tapahtuu ja sattuu. Yksityisetsivä Jussi Vares on seikkaillut vuodesta 1986 alkaen yli 30 romaanissa ja yhdeksässä elokuvassa, joiden kautta Turku (ja jopa Kulttuuriturkulaisen juhla Samppalinnanpuistossa Turun päivänä) on tullut tutuksi myös muualla Suomessa asuville ja lukuisien käännösten myötä ulkomaillakin. Vares on nähty myös teatterien lavoilla. Vuodesta 1993 vapaana kirjailijana työskennellyt Mäki on kirjoittanut myös muita jännitysromaaneja ja teoksia, kuten Vareksen Turku -tietokirjan (2009). Reijo Mäen puu on tammi.

2013

Tammi (Quercus robur)

Raija Lehmussaari (1943–) on ensimmäinen tanssitaidetta edustava Kulttuuriturkulainen. Lehmussaari on toiminut tanssijana ja koreografina, ja hänellä on ollut iso rooli tanssin opetuksessa. Vuonna 1972 hän perusti Turkuun oman tanssikoulun, jossa on opettanut yli 50 vuoden ajan. Vuosina 1981–2004 Raija Lehmussaari toimi perustamansa Aurinkobaletin taiteellisena johtajana ja pääkoreografina. Hän on saanut lukuisia tunnustuksia, muun muassa tanssitaiteen valtionpalkinnon vuonna 2011 ja Pro Finlandia-mitalin 2020. Raija Lehmussaaren puu on tammi.

2014

Tammi (Quercus robur)

Suomalaisille Mikko Kouki (1967–) on tuttu monista elokuvarooleistaan. Turkulaiset tuntevat hänet ennen kaikkea teatterialalta, mutta myös vuoden 2009 positiivisimpana turkulaisena. Kouki on turkulaisen Linnateatterin perustajajäsen ja työskenteli teatterin johtajana toiminnan käynnistymisestä vuodesta 2003 vuoteen 2012 saakka. Oulun teatterissa viettämiensä vuosien jälkeen hän on ollut vuodesta 2014 lähtien Turun kaupunginteatterin taiteellinen johtaja. Monilahjakas Kouki on myös palkittu käsikirjoittaja. Mikko Koukin puu on tammi.

2015

Tammi (Quercus robur)

Saara Ekström (1965–) on ensimmäinen Kulttuuriturkulaiseksi valittu kuvataiteilija. Ekström valmistui vuonna 1986 Turun piirustuskoulusta. Hänet tunnetaan erityisesti videoinstallaatioistaan ja valokuvistaan, ja hänen teoksiaan on useissa merkittävissä kokoelmissa Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Turussa hänen teoksiaan voi nähdä aivan keskustassa: taidemuuri Kertosäe erottaa Vähätorin Linnankadusta ja kaupunginkirjaston sisätiloista löytyvät teokset Alkukirjain ja Aakkoset. Saara Ekströmille on myönnetty Aboa-palkinto vuonna 1994, Varsinais-Suomen taidepalkinto 2017 ja AVEK-mediapalkinto 2018. Saara Ekströmin puu on tammi.

2016

Tammi (Quercus robur)

Turun vanhat rakennukset ja eri aikoina eläneiden turkulaisten arkielämä ovat tulleet lukijoille tutuiksi Rauno Lahtisen (1968–) tietokirjojen sivuilta. Kulttuurihistorian dosentti Lahtinen on kirjoittanut yli 40 tietokirjaa Turusta, kustantajanaan muun muassa Turkuseura ja Sammakko. Hänen kirjoistaan tunnetuimpia on viisiosainen sarja Turun puretuista taloista. Lahtinen on myös ollut mukana käsikirjoittamassa Taistelu Turusta -dokumenttielokuvaa sekä Värit ovat vapauden -näytelmää. Rauno Lahtisen puu on tammi.

2017

Tammi (Quercus robur)

Sopraano Karita Mattila (1960–) on ollut näkyvä hahmo kansainvälisen oopperamaailman huipulla 1990-luvulta saakka. Hänet nimettiin Kulttuuriturkulaiseksi Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi, juhlistamaan suomalaisen ja turkulaisen kulttuurielämän vaikutusta maailmalla. Karita Mattila on laulanut solistina Milanon La Scalan orkesterin, Lontoon, Berliinin, New Yorkin, Bostonin, Los Angelesin ja Wienin filharmonikkojen sekä BBC:n sinfoniaorkesterin kanssa. Hänet on uransa aikana palkittu lukuisilla palkinnoilla ja huomionosoituksilla: Karita Mattila on saanut muun muassa Ranskan kulttuurikunniamerkin ja Pro Finlandia -mitalin, ja hän on Turun yliopiston humanistisen tiedekunnan kunniatohtori. Karita Mattilan puu on tammi.

2018

Tammi (Quercus robur)

Matti Rag Paananen (1939–2022) toi Turkuseuraan idean puiden istuttamisesta Kulttuuriturkulaisille. Hän on tehnyt pitkän uran säveltäjänä, sovittajana ja pianistina. Hän on säveltänyt seitsemän sinfoniaa ja lukuisia pienimuotoisempia teoksia, joukossa muun muassa elokuva- ja tv-musiikkia. Hänen 366-osainen jazz-sarjansa Vuoden päivät mainitaan Guinnessin Suuressa Ennätyskirjassa (1994) maailman pisimpänä yhtenäisenä sävelkokonaisuutena. Musiikin ohella Paananen on myös tuottelias kirjailija ja taidemaalari. Matti Rag Paananen sai Turun kaupungin taidepalkinnon vuonna 1985, ja hänelle myönnettiin valtion taiteilijaeläke vuonna 1999. Matti Rag Paanasen puu on tammi.

2019

Tammi (Quercus robur)

Janina Berman (1945–) on tehnyt pitkän uran näyttelijänä. Parhaiten hänet muistetaan rooleistaan Åbo Svenska Teaternissa sekä tv-sarjasta Hovimäki. Berman on myös työskennellyt Vaasan teatterissa ja Porvoon Klockriketeatern’ssa, näytellyt useissa tv-tuotannoissa ja elokuvissa sekä opettanut pantomiimia Åbo Amatörteaterföreningissä. Hänelle myönnettiin vuonna 2008 Turun taidepalkinto. Janina Bermanin puu on tammi.

2020

Vaahtera (Acer platnoides)

Kari J. Kettula (1947–) on kirjailija, kirjallisuuden alan monitoimimies ja kulttuurikentän vaikuttaja. Turkulaiset tuntevat hänet etenkin Turun Kirjamessut -tapahtuman ideoijana ja pitkäaikaisena ohjelmapäällikkönä. Kettulalle on myönnetty muun muassa Varsinais-Suomen liiton Aurora-tunnustuspalkinto vuonna 2001 ja Suomen Kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahaston elämäntyöpalkinto vuonna 2015. Kari J. Kettulan puu on vaahtera.

2021

Tammi (Quercus robur)

Erika Adamsson (1973–) on kuvataiteilija, joka löytää inspiraationsa Turun historiasta, ihmisistä tarinoineen sekä eri vuorokauden – ja vuodenaikoina eri tavoin läikehtivästä valosta. Adamssonin teoksissa on keskeistä ihmiset erilaisissa tilanteissa ja elämänvaiheissa. Hänen töitä voi nähdä julkisissa tiloissa, kuten Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Adamsson on myös vakiinnuttanut paikkansa kuvataiteen opettajana. Erika Adamssonin puu on tammi.

2022

Vaahtera (Acer platnoides)

Anni Nykänen (1983–) on sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, joka on erityisen tunnettu pohjoismaisen sarjakuvapalkinnoin voittaneesta Mummo-sarjakuvastaan. Nykänen on kuvittanut niin lasten- ja nuortenkirjoja kuin tieto- ja oppikirjoja. Anni Nykäsen puu on vaahtera.

2023

Tammi (Quercus robur)

Matti Ruohonen (1949–)  ja Teppo Ruohonen (1948–) ovat suomalaisen iskelmämusiikin ikonit, joiden ura on kestänyt jo vuosikymmeniä. Veljesduo tunnetaan lukuisista hiteistään ja lämminhenkisestä musiikistaan, joka on koskettanut suomalaisia sukupolvesta toiseen. Heidän musiikkinsa ja positiivinen elämänasenteensa ovat tehneet heistä rakastettuja hahmoja Turun ja koko Suomen kulttuurielämässä. Veljekset ovat myös aktiivisesti esiintyneet ja edistäneet iskelmämusiikin perinnettä. Heidän puunsa on tammi.

2025

Tammi (Quercus robur)

Ann-Christin Antell on kirjastonhoitaja ja kirjailija. Hänet tunnetaan Puuvillatehdas-kirjasarjastaan, jossa tehdään fiktion keinoin eläväksi Turun suuri teollistumisen aika 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle. Puuvillatehdassarjaa on myyty yli 230 000 kappaletta ja kirjoja on käännetty useille kielille.

Antellin juuret ovat Kainuussa ja ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Perhe muutti Turkuun, kun Antell oli puolivuotias. Hän on valmistunut Turun yliopistosta, pääaineenaan arkeologia. Ennen kirjailijan uraa Antell työskenteli Turun kaupunginkirjastossa kirjastonhoitajana 16 vuotta.