Yleiskaavan 2029 (1/2009) luonnos ja keskustan liikenneverkon vaihtoehtotarkastelu
Prioriteetit, painopisteet ja tavoitteet
Yleiskaavan ohjausvaikutus
Yleiskaavan luonnos 2029 on huolella ja asiantuntemuksella tehty. Kaavan eri vaiheissa tehdyt selvitykset ovat kattavia ja perustuvat hyvään asiantuntemukseen. Tämä perusteellinen ja laadukas aineisto suo mahdollisuuden vielä korkealuokkaisempaan lopputulokseen kuin nyt käsillä oleva luonnos. Yleiskaavan painopistettä ja prioriteetteja onkin hyvä siirtää vastaamaan paremmin jo tiedossa olevia, yhdyskuntasuunnitteluun ratkaisevasti vaikuttavia globaaleja ja valtakunnallisia näkymiä ja trendejä.
Kaavaselostuksen sivulla 6 luvussa ”Yleiskaavaluonnos” lukee: ”Yleiskaavaluonnos koostuu kahdeksasta kartasta ja kaavaselostuksesta. Kaikki kartat hyväksytään oikeusvaikutteisina.” Tämä on erittäin tärkeää kaavan tavoitteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden kannalta.
Ilmastonmuutos
Turulla on tavoitteena kehittyä nopealla aikataululla hiilineutraaliksi kaupungiksi ja kaupunkialueeksi. Tähän sitovat meitä myös Suomen ja EU:n kansainväliset sitoumukset ja Turun omat kaupunginvaltuuston päätökset.
Turun kaupungilla on erittäin hyvä ja asiantuntevasti laadittu ”Ilmastosuunnitelma 2029 – Turun kaupungin kestävä ilmasto- ja energiatoimintasuunnitelma 2029”, jonka valtuusto on hyväksynyt 11.6.2018.
Yleiskaavan kaavaselostuksessa ei tällä suunnitelmalla ja sen, valtuuston jo hyväksymillä, tavoitteilla ole riittävää painoa. Yleiskaavan selostuksessa mainitaan (s. 42): ”Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Turun kaupungin osalta tavoitteet kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuudesta Turussa tarkistetaan noudattamaan valtuuston päätöksiä ilmasto- ja ympäristötavoitteista sekä joukkoliikenteen kehittämisestä, mukaan lukien pikaraitiotiepäätös.”
Ilmastonmuutoksen hillitseminen on niin suuri kaupunkisuunnitteluun, ja eritoten siihen, vaikuttava tekijä että sen tulisi olla keskeinen osa yleiskaavaa ja sen tulee ohjata muitakin tavoitteita ja yleiskaavan ratkaisuja kuin vain yllä mainitut. Tavoitteiden tarkistamisen tulee siis koskea muutakin yleiskaavan piiriin kuuluvaa kuin vain liikenne. Yleiskaava on ratkaisevan tärkeä ohjaava, ilmastonmuutokseen vaikuttava suunnitelma. Tämän tulee näkyä yleiskaavan tavoitteissa ja vaikutusten arvioinnissa. Perusteina ovat merkittävä globaali status ja kansainväliset sopimukset, valtakunnalliset tavoitteet ja kaupungin oma, valtuuston hyväksymä ilmastosuunnitelma.
Yleiskaavaa varten tehdyissä kehityskuvavaihtoehtojen tarkasteluissa ”YLEISKAAVA 2029 –Kehityskuvavaihtoehtojen vaikutusten arviointi” on liitteessä 6 arvioitu vaihtoehtojen aiheuttamat hiilidioksidipäätökset mukaan lukien rakentamisen aiheuttamat päästöt. Arviointi löytyy täältä:
Turkuseura esittää kantanaan, että nämä tiedot yleiskaavan vaikutuksista hiilidioksidipäästöihin tulee kuvata yleiskaavan kaavaselostuksessa selkeästi ja riittävällä painoarvolla jotta ne ovat päätöstä tehtäessä selvästi esillä. Ne näyttävät myös rakentamisen päästöt, joihin kaavoitus ratkaisevasti vaikuttaa ja joiden osuus on suuri.
Rakennusten elinkaari
Turussa puretaan parhaillaankin rakennuksia, jotka ovat muutaman kymmenen vuoden ikäisiä. Rakennusten elinkaaren radikaali lyheneminen aiheuttaa merkittävää luonnonvarojen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen kasvua. Se on siten ristiriidassa ilmastonmuutoksen hillinnän kanssa ja myös kiertotalouden tavoitteiden kanssa. Olisi hyvä jos yleiskaavassa etsittäisiin keinoja ohjata rakentamista olemassa olevan rakennuskannan ylläpitoon ja kehittämiseen sekä uusien rakennusten elinkaaren pidentämiseen. Tätä edellyttää jo Maankäyttö- ja rakennuslain 12§:n määräys rakentamisen ohjauksesta.
Liikenne
Varauksien tekeminen uusille liikenneväylille yleiskaavassa esitetyllä tavalla ei vastaa niitä tavoitteita, joita ilmastonmuutoksen hillitsemiselle on sekä globaalilla että valtakunnallisella tasolle asetettu. Esimerkkinä tulevista, yhdyskuntasuunnitteluun ratkaisevasti vaikuttavista näkymistä on ”Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 – Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti”
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161210/LVM_13_18_Toimenpideohjelm
a%20hiilettomaan%20liikenteeseen%202045%20Liikenteen%20ilmastopolitiikan%20tyoryhman%2
0loppuraportti.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Raportin sivulla 19 luvussa ”1.2 Liikenteen päästövähennykset välttämättömiä” kerrotaan:
- Liikennesuoritteen pienentämisessä tehokas kaupunkisuunnittelu on avainroolissa: sen on arvioitu voivan vähentää kaupunkiliikenteen päästöjä jopa useilla kymmenillä prosenteilla.
Raportin luvussa ”2.2 Liikennesuorite” todetaan:
- ”Tavoitteena on, että henkilöautojen suoritteen eli ajoneuvokilometrien kasvu taittuu ja kääntyy hienoiseen laskuun vuonna 2025.”
Tämän kaltaiset muutokset ovat edessä joka tapauksessa eikä uusille yleiskaavassa esitetyille lukuisille ja suuria investointeja vaativille liikenneväylien varauksille ja laajennuksille, jotka johtavat liikenteen kasvuun, lisäävät hiilidioksidipäästöjä ja tuottavat kallista ja pitkäikäistä infrastruktuuria, ole perusteltuja.
Turkuseura esittää kantanaan, että Turun keskustan ja lähiöiden vetovoimaisuus edellyttää, että kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen osuus kasvaa ja yksityisautoilun osuus laskee oleellisesti. Kevyen liikenteen osuutta (kävely ja pyöräily) tulee lisätä yleiskaavan luonnoksen mukaisesti ja tavoitteen tulee olla nimenomaan korkea kevyen liikenteen osuus kaupungissa. Tämän tulee näkyä myös suunnittelun painopisteissä siten, että uusille liikenneväylille ei osoiteta varauksia nyt esitetyllä tavalla.
Yleiskaavaluonnoksen sivulla 51 luvussa ”Keskustan liikennesuunnitelma” on esitetty tavoitteita liikenteen suunnittelulle keskustassa ja suunnittelun periaatteita. Sivulla 52 todetaan: ”Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat ehdotuksessa molemmat vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käytössä.” Turkuseuran mielestä keskustan liikenteen suunnittelussa tulee noudattaa yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Siltojen osalta tulee noudattaa luonnoksessa esitettyä tavoitetta ja jatkaa suunnittelua tästä vaikka pitkälle ulottuvalla aikataulullakin.
Yleiskaavan kaavaselostuksen sivulla 48 todetaan: ”Liikenne-ennuste on tehty pohjautuen
yleiskaavan vanhaan asukastavoitteeseen. Liikenne-ennuste päivitetään yleiskaavan ehdotusvaiheen aikana.” – Päivittämisessä on hyvä ottaa huomioon yllä mainittu Liikenne- ja viestintäministeriön työryhmän loppuraportti: ”Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045”.
Keskustan ja lähiöiden täydennysrakentaminen
Turun keskustan alueet ovat arvokkaita arkkitehtonisia kokonaisuuksia ja kansallismaisemaa. Samoin useat Turun esim. -70 ja -80-luvuilla rakennetut lähiöt ovat hyvin ja korkealla tehokkuudella suunniteltuja ja viihtyisiä kokonaisuuksia. Niissä luonnonläheisyys ja vehreys ovat tärkeä piirre, johon niiden suunnittelu perustuu. Täydennysrakentaminen näillä alueilla ei saa johtaa viihtyvyyden ja vetovoimaisuuden heikentämiseen (pihat ja pihapuut, turvallisuus, valoisuus, arkkitehtoninen taso, kaupunkikuva, naapureiden asuinympäristö, parkkipaikat). Täydennysrakentamisen mitoitus sekä keskustassa että lähiöissä on pidettävä hallittuna, hyvin ohjattuna ja riittävän pienenä ja tämä on varmistettava yleiskaavassa.
Yleiskaava 2029 valmistelun tavoitteista yksi keskeisin lienee Turun keskustan kehittäminen. Yleiskaavan yhtenä selvityksenä on tätä varten laadittu mm. ”Täydennysrakentamisen mahdollisuudet Turun keskusta-alueella”.
Turkuseuran näkemys on, että tämä ansiokkaasti laadittu yleiskaavan taustaselvitys karttoineen ja esimerkkivalokuvineen antaa positiivisen kuvan mahdollisuuksista luoda Turun keskustasta, kaupungin strategian mukaisesti: ”hyvää kaupunkiympäristöä kaikille keskustan käyttäjäryhmille, tarjoten myös uusia asumisen vaihtoehtoja.”
Näin ollen tämä selvitys keskustan tiivistämisen periaatteista tuleekin hyväksyä yleiskaavan 2029 yhteydessä tahtotilaksi ja lähtökohdiksi Turun keskustan täydennysrakentamista ja kehittämistä suunniteltaessa.
Väärinkäsitysten välttämiseksi raportin liitekartalla esitetyt ”potentiaaliset paikat täydennysrakentamiselle” tulisi merkitä esim. seuraavasti: ”potentiaalinen kortteli josta voi löytyä tilaa täydennysrakentamiselle tarkemman kokonaissuunnittelun avulla.” Näin ei synny käsitystä, että KOKO kortteli täytetään uudisrakennuksilla.
Samoin tulee ”Turun korkean rakentamisen selvitys” hyväksyä osaksi yleiskaavaa:
Viherympäristö
Turkuseura pitää Yleiskaavaa 2029 varten laadittua Viherympäristö- ja maisema -suunnitelmaa, (teemakartta 7) tavoitteiltaan selkeänä ja erinomaisen asiantuntevasti laadittuna.
Turun vetovoimaisuutta tulisi kuitenkin edelleen vahvistaa kehittämällä ja lisäämällä Turun ulkoilu- ja viheralueverkostoja. Viheralueiden kasvattaminen tukee vetovoiman lisäksi myös hiilineutraalisuustavoitetta. Asukasmäärän jatkuvan kasvun seurauksena luonnollisesti myös kaupunkiviheralueiden kasvuun ja niiden monimuotoisuuteen ja laatuun tulisi varautua huolella ja näkemyksellä, mm uusien asuinalueiden sijoitusta ja olevien tiivistämistä pohdittaessa.
Turkuseura on muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tehnyt 11.10.2018 aloitteen luonnonsuojelualueen perustamisesta Mälikkälä-Kuninkojan alueelle. Yleiskaavan luonnoksessa alueelle on aivan sen itäosaan merkitty ohjeellinen varaus liikenneväylälle. Tämä varaus tulee poistaa sillä sen jääminen vahvistettavaan yleiskaavaan estää luonnonsuojelualueen perustamisen. Aloite löytyy täältä:
Keskustan alueella Kupittaan siirtolapuutarhan merkinnästä RP/C tulee poistaa C/keskustatoimintojen -varaus. Siirtolapuutarhalla on merkittävä viherarvo osana Kupittaanpuistoa ja viereistä ruotsalaistalojen aluetta. Jos puutarhatoiminto alueelta joskus poistuu, uusi merkintä voisi olla VP/s, historiallinen viher- ja puutarha-alue.
Turun itäisen keskustan tärkeät kukkulat on selkeästi määritelty merkittäväksi osaksi kaupungin identiteettiä, samoin Aurajoen varsi, joskin Koroisten niemen vielä avointa pohjoista niittyalaa on supistettu uuden asuinalueen vuoksi ikävästi. Tämä valtakunnallisestikin merkittävä historiallinen maisema-alue palvelisi kaupungin kehittämistä ja kaikkia asukkaita tulevaisuudessa todennäköisesti paremmin esim. avoimena maisemapeltona kuin kerrostalojen rakennusmaana, jota kaupungissa on tarjolla runsaasti muutenkin, muuttuvilla ”brown field”- alueilla. Aurajoen yläjuoksulle, Koroisten niemen kautta Halisiin, on tehty ympäristösuunnitelma 2000-luvun alkupuolella, nimeltä ”Kulttuuripolku” (Eeva Kaisa Berry / Kaupunkisuunnittelu /Maisemasuunnittelun arkisto). Suunnitelmassa kehitetään Aurajoen rantaväylää ja Koroisten niemen aluetta historiaan pohjautuvan tarkastelun kautta. Alue on myös valtakunnallisessa arvioinnissa todettu erittäin merkittäväksi maisema-alueeksi. Uuden suunnitellun tieväylän eteläpuolelle, nyt avoimelle ja kehitettävälle maisema-alueelle yleiskaavassa esitetty uusi asuinalue tulisikin poistaa.
Jonkin verran huolta aiheuttaa myös se, että Turun alue kokonaisuudessaan ei ole näkyvästi mukana kartoilla vaan suuria merkittäviä alueita eri puolilla kaupunkia (mm. Linnakaupunki, Ratapiha, Hirvensalo ja Satava-Kakskerta) on jätetty ikään kuin ulkopuolelle tämän koko kaupungin yleiskaavallisen viheralue- tarkastelun. Vaikka näillä alueilla on vireillä ”omat” osayleiskaavansa, sen ei pidä olla este näyttää selkeästi koko kaupungin viherverkosto erilaisine arvoineen ja ekologisten käytävien jatkumisineen, siten kuin Viherverkkosuunnitelmassa (2007) on asiantuntijoiden taholta esitetty. Tällöin myös kaavamääräykset voisivat olla yhteneväisiä Paattisilta Kakskerran saarelle asti, samoin ne periaatteet joiden pohjalta esim. erilaisia reitistöjä – eläimille ja ihmisille – suunnitellaan.
Kestävä vesien hallinta
Hulevesien hallintaan tehty selvitys on niinkään laadukas ja asiantunteva. Kaavaselostuksen ao. luvussa kodassa ”Kaavamerkinnät” sivulla 21 on esitetty prioriteettijärjestys, joka on otettu myös yleiskaavaan yleismääräyksen muodossa. Sen mukaan ”Hulevesien syntymistä on myös pyrittävä ehkäisemään suosimalla läpäiseviä päällysteitä ja viheralueita.” on viimeisenä yleismääräyksenä. Tämä määräys on hyvä korottaa prioriteetiksi 1.
Kannanottoja esiin nousseisiin asioihin
Turkuseura esittää vielä kantansa joihinkin lausuntopyynnössänne esitettyihin asioihin:
Kupittaan siirtolapuutarhan merkintätapa
Keskustan alueella Kupittaan siirtolapuutarhan merkinnästä RP/C tulee poistaa C/keskustatoimintojen -varaus. Siirtolapuutarhalla on merkittävä viherarvo osana Kupittaanpuistoa ja viereistä ruotsalaistalojen aluetta. Jos puutarhatoiminto alueelta joskus poistuu, uusi merkintä voisi olla VP/s, historiallinen viher- ja puutarha-alue.
Raision rajalla oleva ohjeellinen katulinjaus ja sen vaikutus viheralueverkostoon
(luonnonsuojelutarve)
Turkuseura on muiden kansalaisjärjestöjen kanssa tehnyt 11.10.2018 aloitteen luonnonsuojelualueen perustamisesta Mälikkälä-Kuninkojan alueelle. Yleiskaavan luonnoksessa alueelle on aivan sen itäosaan merkitty ohjeellinen varaus liikenneväylälle. Tämä varaus tulee poistaa sillä sen jääminen vahvistettavaan yleiskaavaan estää luonnonsuojelualueen perustamisen.
Autoilun asema keskustassa ja mahdollinen autoliikenteen rajoittaminen keskustan silloilla
Yleiskaavaluonnoksen sivulla 51 luvussa ”Keskustan liikennesuunnitelma” on esitetty tavoitteita liikenteen suunnittelulle keskustassa ja suunnittelun periaatteita. Sivulla 52 todetaan: ”Aurasilta ja Tuomiokirkkosilta ovat ehdotuksessa molemmat vain joukkoliikenteen, jalankulun ja pyöräilyn käytössä.”
Turkuseuran mielestä keskustan liikenteen suunnittelussa tulee noudattaa yleiskaavaluonnoksessa esitettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Siltojen osalta tulee noudattaa luonnoksessa esitettyä tavoitetta ja jatkaa suunnittelua tästä.
Turussa 30.1.2019
Turkuseura–Åbosamfundet ry