Turkuseura esittää mielipiteenään seuraavaa:
Pyöräilyn kehittämisohjelma on hyvin tehty ja laadukas. Tavoitteet on hyvin asetettu, ne ovat tärkeitä ja ne ovat saavutettavissa. Tärkeää tavoitteiden saavuttamisessa on riittävien resurssien varaaminen jatkosuunnitteluun ja esitettyjen ratkaisujen toteutukseen. Ohjelmassa on päätavoitteeksi määritelty:
”Turun tavoitteena on nostaa kestävien kulkutapojen osuus matkoista nykyisestä 52 prosentista 66 prosenttiin kaikista matkoista ja valtakunnallinen tavoite on nostaa kävellen ja pyöräillen tehtyjen matkojen määrää 20 % vuoteen 2030 mennessä.”
Turkuseura pitää tavoitetta kannatettavana ja tärkeänä.
Pyöräilyn kehittämisohjelma on kunnianhimoinen ja hyvin tutkittu ehdotus, jonka monien kärkitoimenpiteiden avulla pyöräilykulttuuri Turussa selvästi voisi parantua. Ohjelma huomioi mm. Turun kaupunkirakenteen toteamalla, että 90 % asukkaista asuu 30 minuutin pyöräilymatkan päässä kauppatorista, Turun sydämestä. Turku on siis ”ihmisen kokoinen kaupunki,” joka on vetovoimatekijä ja valtti. Pyöräilyhän on paras tapa liikkua hyvissä olosuhteissa ja Turku on hyvä pyöräilykaupunki jo nyt kesällä, mutta parantamisen varaa on.
Esitetyn kehittämisohjelman ideologia ja toimenpiteet käsittelevät pääsääntöisesti katuverkkoon liittyvää työmatka- ja asiointipyöräilyä. Pyöräily kokonaisuutena mielletään tavoitteissa kuitenkin myös erityisesti terveyttä ja hyvinvointia kohottavaksi ja sen odotetaan olevan myös miellyttävää. Katuverkon autoliikenteen vieressä pyöräily ei pääsääntöisesti kuitenkaan ole miellyttävää eikä aina turvallistakaan. Tätäkin ajatellen on kehittämisohjelmassa esitettyjen parannustoimenpiteiden toteuttaminen tärkeää.
Uusia pyöräilijöitä voi olla vaikea houkutella mukaan, vaikka matkanteko muuten olisi mittakaavallisesti mahdollista. Pyöräilyn ilojen ja hyödyn maksimoimiseksi Turkuseura ehdottaakin, että kaupungin oleva ja suunniteltu viherverkosto otetaan jatkosuunnittelussa kokonaisuudessaan tarkasteluun ns. ”virkistyspyöräilyn” edistämiseksi. Viheralueita ei tule kumminkaan käyttää uusien väylien rakentamiseen vaan tulee käyttää jo olemassa olevia väyliä. Turku tarjoaa loistavat puitteet pitkienkin matkojen taittamiseksi pyörällä maaseutumaisen lähiympäristönsä ansiosta. Aurajoki-ympäristö, viheryhteydet pohjoiseen ja saarille ja naapurikuntiin luovat loistavat mahdollisuudet kehittää tämän tyyppistä liikkumista, pyörällä ja patikoiden. Tämä olisi hyvä matkailuvalttikin selkeyttäessään ja helpottaessaan mm. juuri pääsyä saarille. Kaupunkipyörät ovat tältäkin kannalta tärkeä kehittämiskohde.
Kehittämisohjelman 10 kärkihanketta ovat kannatettava kokonaisuus ja niiden toteuttaminen ohjelmassa esitetyllä tavalla ja aikataululla on tärkeää jotta päätavoitteeseen, pyöräilyn lisäämiseen päästään.
Ohjelman mukaan:
”Kesällä 2015 Turun pääpyöräverkolla tehtyjen yli 500 maastomittauksen perusteella vain noin 8 % Turun pääpyöräteistä yltää suunnitteluohjeiden suositusleveyteen. Erotelluista pyöräteistä vain 10 % yltää edes suunnitteluohjeiden minimileveyteen (2,25 m) ja yhdistetyistä pyöräteistäkin vain noin 26 %.”
Tämä eritoten korostaa pyöräilyinfran nopeaa kehittämistä ja parantamista.
Ajoradalla pyöräilemisestä tulisi päästä eroon kaupunkikeskustan kaduilla. Se onnistuukin pääosin nykyisillä pyöräilyn runkoreiteillä. Sitä vastoin ajoratapyöräilyä voitaisiin lisätä kaupungin lukuisilla omakotialueilla. Näitten reittien joustava yhdistäminen olisi edullinen ja turvallinen vaihtoehto.
Kaupungin kattava reitistö pitäisi suunnitella niin, että nykyinen reitistö parannettaisiin turvallisemmaksi merkitsemällä paremmin jalankulun ja pyöräilyn kaistat ja erityisesti erotettava rajatummin pyöräilyyn tarkoitetut kaistat jalankulkukaistoista, ei pelkällä valkoisella tai keltaisella viivalla.
Talvipyöräily on aivan oma lukunsa. Turussa on ollut käytössä kokeiluluonteisesti erittäin hyvin harjasuolaamalla hoidettu runkoreitti. Tämä reitti on ollut toistaiseksi ja näissä olosuhteissa erinomaisessa kunnossa. Jos kaupunki haluaa lisätä talvipyöräilyä niin talvireitistöä pitää laajentaa.
Turkuseura on aiemmin 17.4.2013 tehnyt aloitteen ”Itäisen Pitkäkadun ja Kupittaankadun liikennesuunnittelu”. Toistamme nyt aloitteessa esitetyn ja toteamme että ”Kupittaankatua voidaan kevyen liikenteen väylänä ehkä parhaiten kehittää rakentamalla kaksisuuntainen pyörätie kadun puiston ja pientalojen puoleiselle reunalle. Toinen puoli voidaan varata pysäköinnille.” Perustelut ja muut asiaan liittyvät näkökohdat ovat aloitteessa (LIITE).
Turussa 29.1.2018
TURKUSEURA – ÅBOSAMFUNDET RY