Lausuntopyyntö runkolinjaston linjastoluonnoksista (Dnro 5539-2018)
Bussiliikenne kaupungin liikennejärjestelmässä
Runkolinjasuunnitelma on hyvä, koska se kattaa koko Turun alueen ja myös ympäristökunnat. Suunnitelma on korkeatasoinen ja tärkeät seikat huomioon ottava. On tärkeää, ajatellen Turun strategisia tavoitteita, että joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan jatkuvasti. Pysäkki- ja vuorovälien pitäminen riittävän lyhyinä on palvelutason tärkeimpiä ominaisuuksia. Linjastoluonnos näyttää takaavan näissä riittävän tason. Bussiliikenteen etuuksia liikenteessä tulee lisätä palvelun nopeuden takaamiseksi. Liikennejärjestelmän kehittämisessä onkin pidettävä huolta siitä, että runkolinjaratkaisu ei heikennä palvelutasoa (pysäkkiväli ja matka-aika vaihtoineen ja lyhyet vaihtosiirtymät jalkaisin).
Kehittämällä runkolinjastoa ja koko linjastoa luonnoksessa esitetyllä tavalla saadaan hyvä julkisen liikenteen palvelutaso ja sen kehityspolku muuttuvassa kaupungissa. Bussit muodostavat luonnoksessa kuvatulla tavalla kehitettyinä korkeatasoisen, joustavan ja nopean palvelun. Siirtymällä sähköbusseihin saadaan aikaan myös pakokaasujen päästöjen, mm. CO2, väheneminen, mikä edistää Turun hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Liikenteen suunnittelussa vahvistettava edelleen julkisen liikenteen osuutta siten, että sen osuus kasvaa palvelutason noustessa. Helsingin keskusta ja myös Tukholman keskusta ovat hyviä esimerkkejä tällaisesta suunnittelusta, jolla liikenteen kasvu saadaan pidettyä kurissa.
Näkemyksiä vaihtoehdoista ja linjoista
Suunnitelmaan perehtyessä on VE1:n ja VE2:n eroja on hieman vaikea havaita. Jotkut linjat jatkuvat joissain kohdin VE1:ssä hieman pidemmälle kuin VE2:ssa ja joidenkin linjojen reititys oli niissä osaksi erilainen, mm. 9A ja 9B. Mitään oleellisia ja ratkaisevia eroja Turkuseura ei niissä vaihtoehdoissa pannut merkille. Tämä huomioon ottaen seura kuitenkin esittää eräitä kommentteja vaihtoehdoista:
Periaatteessa VE1:n linja 9A on hyvä ns. kokoava ja yhdistävä pitkä, koko kaupungin ympäri kulkeva rengaslinja, mikä mahdollistaa nopeat pitkittäisliikkumiset ilman kauppatoria. Se palvelee parhaiten juuri poikittaisliikenteenä ja yhdistävänä eri säteiden välillä. Varsinaiseen päästä päähän matkustamiseen se on aivan liian hidas ja pitkä. Myös vuorovälit ovat melko hyvät, 15/20 min koko päivän arkisin. VE2:ssa tämä linja ei ole enää ns. täydellinen rengaslinja kaupungin kehällä, kun se kulkee Uittamolta lyhintä reittiä jokirantaan ja sieltä kohti VE:n reittiä, mutta päättyy kuitenkin jo Artukaisiin.
VE1:n 9A pitäisi ehdottomasti säilyttää, mutta VE2:n 9A-linjan alkuosa Uittamolta Vähä-Heikkilän ja jokirannan kautta kulkeva reitti pitäisi saada tavalla tai toisella myös mukaan, muuten Puistomäen ja Vähä-Heikkilän alueet jäävät liikennemottiin.
VE1:n ja VE2:n 9A ja 9B -reititykset olisi hyvä tavalla tai toisella yhdistää ja synkronoida keskenään. Molemmissa vaihtoehdoissa linjat 6 ja 7 ovat hyvin palvelevia kohtuullisen lyhyillä (20min) vuoroväleillä, mutta kun kumpikin linja menee samaa reittiä keskustasta Naantaliin, niin siihen suuntaan vuorovälit ovat siis vain 10 min, mikä on hyvä asia.
Molemmissa vaihtoehdoissa Sataman ja Matkakeskuksen välillä vuoroväli on 15 min ja siitä eteenpäin Lentoasemalle ja Moisioon 15/30 min, mitkä ovat kohtuulliset ajat. Tämä linja palvelee kokonaisuudessaan melko hyvin.
Hirvensaloon suunniteltu ns. kokoava rengaslinja L96, molemmissa vaihtoehdoissa 10/15min vuorovälillä, on Turkuseuran mielestä periaatteessa ja teoriassa hyvin palveleva. Kakskerrantieltä yhdyspysäkiltä keskustaan kulkevat mm. linjat 5 ja 5A n. 10 min vuorovälein. Tämä on periaatteessa toimiva ja hyvä kokonaisuus.
Ainoan kysymysmerkin aiheuttaa 5A:n Haarlasta Ylioppilaskylään melko pitkä kokonaisajoaika 80- 90 min ja linja 5:n Haarlasta kauppatorille 50 min. Nämä kokonaisajat voivat tulla kompastuskiveksi, kun osan matkustajista pitäisi tulla näille linjoille vielä mukaan L96:lta, minkä ajoaika kummastakin lähtöpäästä vaihtopysäkille on n. 15 min + vielä mahdollinen maksimi vaihdon odotusaika 10min. Hirvensalon julkisen liikenteen suunnittelu ei ole helppoa, mutta jotenkin se pitäisi näillä runkolinjaratkaisuilla ja bussien etuajo-oikeuksilla saada selkeästi nopeammaksi, jolloin siitä tulisi houkuttelevampi. Ei auta vaikka bussit kulkisivat minuutin välein, jos kokonaismatkustusaika kotoa keskustaan kestää yli tunnin.
Molemmissa vaihtoehdoissa Varissuolta Pernoon kulkeva linja 3 on lyhyillä vuoroväleillä, 10 min, erittäin toimiva ja palveleva.
Linja 2 Kohmosta keskustan kautta Länsinummeen (Myllyyn) päättyy VE2:ssa Länsinummeen, mutta VE1:ssä se jatkuu vielä Myllyyn asti. Tällä erolla voi olla merkitystä palvelevuuden ja kustannustehokkuuden kannalta.
Molemmissa vaihtoehdoissa linja 10 Uittamolta Härkämäkeen toimii 10/15/20min vuorovälein melko sujuvasti, mutta voisiko mahdollisesti tätä linjaa alkuosaltaan kombinoida jotenkin nykyisen linja 9:n kanssa?
Noin 20 uudesta runkolinjasta 15 kulkee kauppatorin kautta, eli valtava määrä liikennettä keskustassa torin ympäristössä kaikkien nykyisten linjojen lisäksi. Tästä toivoisi selkeämpää tietoa jatkosuunnittelussa.
Ylipäätään linjastot ovat molemmissa vaihtoehdoissa suunniteltu hyvin ja melko kattavasti ja vuorovälitkin kaikissa ovat pääosin hyvät. Tärkeää on tietysti myös kustannusrakenne ja riittävä kustannustehokkuus. Jos tavoitteiden mukaisesti ”pyritään parantamaan matkustamisen sujuvuutta” lisäämällä mm. poikkiyhteyksiä, VE1 on ilmeisesti jonkin verran parempi lähtökohta jatkosuunnitteluun.
Muita näkemyksiä
Syöttöjen runkolinjaan tulee olla riittävät ja säännölliset, jotta bussien käyttö on helppoa ja odotusajat kohtuullisia. Suunnittelun jatkuessa tästä on pidettävä huolta.
Kun otetaan huomioon eri vuodenaikojen sääolot, niin päävaihtopaikoista pitäisi tehdä katettuja ja mahdollisesti jopa lämmitettyjä pieniä asemia ja aikatauluissa pyrkiä optimoimaan mahdollisimman lyhyet odotusajat vaihtoihin. Vain tällä tavalla pystytään vastaamaan yksityisautoilun palvelutasoon.
Liityntäpysäköinti on järjestettävä runkolinjojen kehittämisen yhteydessä rakentamalla runkolinjojen päihin parkkihalleja tai parkkikenttiä, joihin matkustajat voisivat jättää autonsa ja jatkaa julkisilla välineillä.
Hirvensalon rakentamisen tuoma lisäliikenne tulee hoitaa runkobussilla, jotta haitat läpikulkuliikenteestä Turun kantakaupunkiin saadaan minimoitua.
Turussa 29.8.2018
Turkuseura – Åbosamfundet ry