Turun murre – vieläks sääki elät?
Turkuseura julkaisi kesällä 6-osaisen podcastin Turun murteesta. Sarjan toimittajan Markku Liukkosen mielestä historiaa huokuvan kielemme elinvoimaa ei ole pysäyttänyt mikään.
Kuunteletko radiota? Mitä sieltä kuuntelet? Lähetysvirtaradiosta leijonanosan täyttävät ne samat iänikuiset aikuiset naiset ja paratiisit (hyviä kappaleita, en minä sillä), mutta kiinnostavaksi radion tekevät persoonat ja toimitettu sisältö.
Podcastit ovat tehneet 2010-luvulla sen, mitä kaupallisten paikallisradioiden aloittaminen teki 1980-luvulla. ”Podit” ovat mahdollistaneet uudenlaisen äänisisällön tuottamisen ja julkaisemisen, jota yleisö on kaivannut.
Vaikka podcasteja kutsutaan hieman hankalalla anglismilla podcasteiksi, ovat ne käytännössä “vain” radio-ohjelmia. Lähetysvirtaradio on kuitenkin luutunut omaan formaattiinsa eikä – varsinkin kaupallinen – radio anna juurikaan mahdollisuuksia tuottaa valtavirrasta poikkeavia äänisisältöjä. Internet on kaiken muun tiedonkulun lisäksi muuttanut tämän peruuttamattomasti.
Legendaarinen radioääni ja mediapersoona Kari Purssila opetti minulle aikoinaan, että radio on kaikkein visuaalisin media. Ääni on kuvaa tai tekstiä intiimimpi sekä tavoittavampi. Kuuloaisti ei lepää koskaan, vaan jopa syvimmän unen pohjalta ihminen havahtuu ääniärsykkeisiin, kuten esi-isämme havahtuivat leijonan rasauttaessa oksaa majan ulkopuolella.
Sisältö on tärkeää, yleisö tärkein
Vain harva suomalainen podcast tavoittaa suuren yleisön. Eikä kuulukaan tavoittaa. Podcastien hienous on siinä, että niitä on periaatteessa helppo tuottaa ja ne palvelevat täydellisesti oman aihealueensa yleisöä.
Turkuseuran Turun murre -podcast on tuotettu ihmisille, joita kiinnostaa Turun murre. Podcastin sisältö onkin aina suunniteltava tarkasti kohdeyleisö mielessä. Pahempaa virhettä ei voisi tehdä kuin yleisön aliarvioiminen.
Toimittajan näkökulmasta Turun murre -podcastin tuotanto oli lähtökohtaisesti helppoa, sillä ohjelman asiantuntijat, murregurut Esa Laukkanen ja Maija Grönholm, ovat timanttisia oman alansa asiantuntijoita. Ja vielä persoonallisella ulosannilla!
On ensisijaisen tärkeää, että podcastin keskeisten henkilöiden dynamiikka toimii ja yleisön on helppo samastua. Toimittajan rooliksi muodostuu tällöin vain sisällön hallinta sekä asiantuntijoiden suitsiminen.
Koti-ikävä globaalissa kylässä
Olen tehnyt työkseni radiota, äänisisältöjä ja näiden koulutusta monessa eri muodossa. Podcastien ensimmäisessä aallossa 2010-luvun alkupuolella odotin, että ne olisivat lyöneet läpi myös kaupallisella puolella sekä kolmannella sektorilla, mutta kesti vielä kymmenen vuotta ennen kuin podcastit ryhtyivät todella kilpailemaan muiden mediasisältöjen kanssa.
Olen opettanut radio- ja podcast -tuotantoa Tansaniassa yli kymmenen vuotta. Monessa Afrikan maassa paikallinen yhteisöradio on edelleen kaikkein tärkein tiedonlähde. Tansanialaiset ovat matkustavaista porukkaa ja onkin ollut hienoa mahdollistaa näiden paikallisradioiden sisältöjen jakaminen globaalisti, jolloin omasta kylästään lähteneet ihmiset voivat edelleen pysyä kotiseutunsa asioista kärryillä.
Podcast antaa liikkumatilaa. Vain oma luovuus on rajana sisältöjen tuotannossa, eikä kukaan ole kertomassa mitä voi tai ei voi tehdä.
Toivonkin, että Turun murre -podcastin löytää turkulainen, joka jostain traagisesta syystä on joutunut muuttamaan pois Auran rannoilta ja saa ohjelmasta jälleen yhteyden meidän pian 800 vuotta täyttävään kotiimme, jonka puheenparsi huokuu historiaa, mutta jonka elinvoimaa ei ole pysäyttänyt mikään.
Ei mar, kyl mar kaikki sen tietävät, että Turun murre elää ja voi hyvin.
Markku Liukkonen
Kirjoittaja on Turun murre -podcastin toimittaja ja kuudennen polven turkulainen vapaa toimittaja ja yrittäjä, joka ohjelman tuotannon aikana ymmärsi, miksi puhuu niin kuin puhuu ja jonka lempimurresana on: priskaloitte.
