”Johtajan tehtävä on ajatella – ja ajatella strategisesti”

Huhtikuun lopussa on kulunut neljä vuotta siitä, kun aloitin Turkuseuran toiminnanjohtajana.

Keväällä 2019 starttasin hommat tilanteessa, jossa yhdistyksen talous oli ollut tappiolla useita vuosia. ​Alkoi perusinfran huoltaminen: kilpailutimme sähköisen jäsenrekisterin, vaihdoimme kassajärjestelmän, joka mahdollisti tehokkaan myynninseurannan, uusimme verkkosivut ja otimme tiloihimme alivuokralaisen. Jouduimme myös tekemään ikäviä päätöksiä, irtisanomaan järjestösihteerin.

Konkreettisesti homma tarkoitti myös raivaamista ja siivoamista: joistakin vanhoista asioista, kuten paperipinoista, oli luovuttava. Veimme maakunta-arkistoon tärkeitä muistoja ja päätimme, että yhdistys ei voi olla arkisto. Siihen ei yhden naisen työvoimalla ollut myös luonnollisesti mahdollisuuksia.

Oli selvää, että Turkuseuran piti uudistua. Olimme perusasioiden äärellä ja jouduimme pohtimaan: keitä me olemme, mitä me teemme ja miksi. Aloitimme strategiatyön.

Hommia painettiin niska limassa, mutta onnistuimme: tappiokierre saatiin katkaistua. ​

Vuonna 2020 alkoi koronapandemia, joka kesti syksyyn 2022. Ukrainan sodan takia elinkustannukset ovat nousseet vuonna 2022. ​

Muutostöiden ja muutosten keskellä päätin, että haluan syventää johtamisosaamistani, jotta osaisin luotsata Turkuseuraa vieläkin parempaan tulevaisuuteen. Syksyllä 2021 aloitin työn ohessa johtamisen ja yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon Rastor-instituutissa. Koulutuksen painotus oli järjestöjohtamisessa ja osallistujina oli yhdistys- ja järjestötoimijoita ympäri Suomea. Koulutus toteutettiin oppisopimuksena Turkuseuraan.

Tunnetta, toimintaa, tarinoita

Koulutus jakaantui kolmeen oppimiskokonaisuuteen: kaikille yhteiseen johtajana toimimiseen ja valinnaisiin osioihin, joista päädyin strategiatyön johtamiseen ja työyhteisön kehittämisen johtamiseen. Kouluttajina oli yritys- ja järjestöelämän huippuosaajia.

Teams-tunneilla tuli selväksi, että jos haluaa taata yhdistyksen menestyksen myös jatkossa, on löydettävä uusia tapoja houkutella jäseniä mukaan. ​On kerrottava siitä, mitä hyötyä jäsenyydestä on ja mikä juuri meissä on ainutlaatuista verrattuna kaikkeen muuhun saatavilla olevaan tarjontaan. ​Sitä nimittäin piisaa. On tarjottava vastauksia kysymyksiin: mikä on tuottamamme lisäarvo jäsenelle? Miten teemme jäsenen elämästä paremman? ​

Jotkut vieroksuvat ”asiakas”-sanan käyttöä yhdistysten yhteydessä, mutta on todella virkistävää katsoa asiaa asiakkaan näkökulmasta, koska siitä lopulta on karkeasti kyse: ostopäätöksestä. Mitä saan jäsenyyden hinnalla, mitä arvojani toiminta tukee?

Turkuseura perustettiin vuonna 1957 vastustamaan Turun rakennusten purkuintoa ja varmistamaan, että ”turkulaisuus säilyy”, kun kaupunkiin muutettiin muualta. Kauniin ja historiallisen kaupungin säilyttäminen on edelleen tärkeä osa meitä, mutta tarvitaan muutakin. Ihmiset haluavat vapaa-aikaansa huumoria ja iloa, ja sitä pystymme tarjoilemaan Turku-tapahtumissamme ja kekseliäissä tuotteissamme. Olemme asiantuntijayhdistys, mutta pystymme heittäytymään monin eri tavoin turkulaisuuden nostatukseen.

Tunnetta, toimintaa, tarinoita. Niitä on tarjoiltava. ”Kabinetit ovat kasaria”, tiivisti eräs kurssin viestintäkouluttaja.

Turkuseura on turkulaisuuden koti

”Osallistava perinne ei saa tarkoittaa, ettei järjestöä johdeta. Johtajan tehtävä on ajatella – ja ajatella strategisesti”, tiivisti kouluttaja Juha Heikkilä. Hänen mukaansa yhdistysten osallistava perinne voi ajaa väärille raiteille. Tavoitteellinen toiminta tarkoittaa sitä, että järjestöjohtajan on annettava johtaa, sitä ei voi ulkoistaa esimerkiksi vapaaehtoisille.

Turkuseurassa on tehty töitä asian kanssa. Yhdistyksen rakenne on ollut raskas sekä valta- ja vastuusuhteet osittain epäselviä. Kokeneen kulttuurialan muutosjohtajan Maija Palonheimon aloittaessa työt Turkuseuran puheenjohtajana vuoden 2020 syksyllä aloimme tarkastella myös organisaatiomme rakennetta ja keventää sitä. Nyt, helmikuussa 2023, on selvää, että Turkuseuran työtä ohjaa strategiamme, johon on kirjattu myös tavoite hallituksen pienentämisestä ja sääntöuudistuksesta. Näillä näkymin uusi, pienempi ja dynaaminen hallitus on kasassa syksyllä 2023.

Nykyään hallituksessamme on 18 jäsentä. Ajatus on ollut, että isolla hallituksella, jossa on jäseniä eri aloilta, taataan laajat verkostot yhdistyksen käyttöön. Tutkimusten mukaan toimintakykyinen ja aikaansaava hallitus koostuu kuitenkin parhaimmillaan 7–9 henkilöstä.

Turkuseuran uusi strategia syntyi kurssin aikana. Strategiaa luotiin hallituksen työpajoissa ja kokouksissa noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen työstin lopputuotteen.

Työn kipein kohta monille luottamushenkilöille oli havainto siitä, että strategiatyössä on myös luovuttava jostain, kun syntyy uutta. Työn tuloksena vähensimme esimerkiksi Suomen Turku -printtilehden julkaisumäärää kahteen lehteen vuodessa. Työaikaa tarvitaan yhä enemmän jäsenten palvelemiseen verkossa ja tapahtumissa, joten jostain oli nipistettävä. Toimittajataustani ja viestintäosaamiseni ovat auttaneet Turkuseuran muutostyössä huomattavasti. Kun Turkuseuran jäsenistö kasvaa ja tavoitamme turkulaisia yhä laajemmin monien eri kanavien kautta, pystymme tarjoamaan yhä monipuolisempia Turku-sisältöjä.

Muistan, kun eräs kevätkokouksemme osallistuja heitti ilmoille ajatuksen, että mitä näillä strategioilla tekee, nehän ovat pelkkää sanahelinää. Päinvastoin: strategiassa on tavoitteet, joita kohti pyrimme, strategian toteuttaminen määrittelee meidät ja tulevaisuutemme. Toki toimintaympäristön muutos muuttaa myös strategiaa.

Tänään työtämme ohjaa strategiatyössä päätetty selkeä perustehtävämme: Turkuseura on turkulaisuuden koti.

Kilpailussa menestymme sillä, että olemme kekseliäs ja ketterä yhteisö, turkulaisten ääni.

Tekemisen arvoina yhteisöllisyys, paikallisuus, ilo, rohkeus ja avoimuus

Uskallan väittää, että Turkuseura porskuttaa vahvemmin kuin koskaan. Olemme tehneet viime vuosina menestystuotteita, kuten Manu-tuotesarjan, Turku-muistipelin ja nyt lastenkirjan, Lasten matkaoppaan Turkuun. Meitä kuunnellaan, näymme mediassa ja tapahtumissa. Meidän kanssamme halutaan tehdä yhteistyötä ja projekteja. Tuottamamme Turku-tapahtumat ovat suosittuja.

Turkuseura on olennainen toimija vahvistamaan Turun brändiä, kaupunkikuvaa ja turkulaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Yhdistyksissä tehdään paljon vähillä resursseilla ja vaarana on, että sokeudutaan omalle tekemiselle. Riskinä on myös työntekijöiden ja vapaaehtoisten väsyminen.

Koulutukseni auttoi keskittymään työssä olennaiseen ja kysymään myös vaikeita kysymyksiä, olemassaolon perusteita. Suosittelen järjestötoimijoita – kaiken kiireen keskellä – pysähtymään välillä ja miettimään omaa ainutlaatuisuuttaan ja perustehtäväänsä. Toivoisin, että kotiseutuyhdistysten kattojärjestö Kotiseutuliitto kiinnittäisi myös enemmän huomiota yhdistysten strategiseen osaamiseen.

Koulutus vahvisti (ehkä itsestäänselvänkin) havainnon, että nykyään halutaan olla mukana toiminnassa, joka on iloista ja positiivista, kaiken vastustaminen koetaan luotaantyöntävänä. Iloa meillä on tarjolla! Yhdistyksemme suuntaa viitoittavat strategiatyössä syntyneet arvot:

yhteisöllisyys, paikallisuus, ilo, rohkeus ja avoimuus.

Eivät sanahelinää, vaan huoneentaulu, joka kehystää kaikkea toimintaamme.
Turkuseura on ensimmäinen työpaikkani yhdistyksessä. En osannut etukäteen arvata, millainen koulu yhdistyselämään sukeltaminen olisi.

Varmaa on, että järjestöjohtaja ei onnistu yksin, vaan tarvitsee yhdistyksen menestystarinan tekemiseen luottamushenkilöiden jatkuvaa tukea ja kouluttautumista. Koulutuksessa painotettiin sitä, että johtajan täytyy varata aikaa oman kehittymisen varmistamiseksi.

Joskus on myös todettava turbovaihteiselle itselleen – oman ja muiden jaksamisen takaamiseksi – tämä on nyt riittävän hyvä. Se on taitavaa johtamista.

Kati Leskinen
Turkuseuran toiminnanjohtaja