Turkuseura-Åbosamfundet ry on aiemmin antanut lausunnon Turun raitiotien yleissuunnitelmasta ja ehdotuksesta jatkotoimenpiteistä (20.5.2015, LIITE 1) sekä Runkolinjaston linjastoluonnoksista (29.8.2018, LIITE 2). Näiden lausuntojen kannanotot ja perustelut ovat edelleen ajankohtaisia.
Turkuseura kuitenkin korostaa, että mikä joukkoliikenneratkaisu jatkossa valitaankin, joukkoliikenteen palvelutasoa ja kilpailukykyä (matka-aika, vuoroväli, pysäkkiväli) ja imagoa pitää kaikissa vaihtoehdoissa edelleen kohottaa.
Lausuntopyynnössä 20.9.2018 Turun seudun joukkoliikenneratkaisusta on esitetty pyyntö ottaa kantaa muutamaan erityiskysymykseen tiiviisti. Tämän toiveen mukaisesti Turkuseura ottaa kantaa esitettyyn viiteen kysymykseen seuraavasti:
Kysymys 1.
“Minkä näette parhaaksi järjestelmävaihtoehdoksi Turun seudulle: raitiotien, superbussin vai runkobussin? Miksi?”
Vastaus 1.
Paras ratkaisu on runkobussi toteutettuna sähköisenä bussiratkaisuna.
Runkobussiratkaisu on joustavampi kysyntähuipuissa ja kaupunkirakenteen muutoksissa. Sähköistäminen luo paremman ympäristöhyödyn kuin raitiotie ja superbussi, koska sähköistäminen voidaan toteuttaa kattavasti (kaikki n. 250 Fölin bussia). Runkobussiratkaisu on oleellisesti halvempi kuin raitiotie ja superbussi.
Huonoimpana vaihtoehtona Turkuseura näkee superbussin, jonka on seuran näkemyksen mukaan todellisuudessa hyvin kallis ja jäykkä bussiratkaisu ja jossa on myös merkittäviä teknisiä riskejä.
Verrattuna esimerkiksi raitiotiehen tai normaaleihin sähköbusseihin/hybridibusseihin, Turkuseura ei emme näe superbussilla mitään lisäarvoa korkean hinnan vastikkeena.
Kysymys 2.
“Minkä näette parhaaksi linjausvaihtoehdoksi ensimmäiseen toteutusvaiheeseen? Yleissuunnitelman tarkennuksessa on tutkittu seuraavia linjausvaihtoehtoja: Varissuo-Raisio, Varissuo-Runosmäki, Varissuo-Länsikeskus ja Varissuo-Matkakeskus.“
Vastaus 2.
Runkobussilinjasto voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan heti.
Mikäli ratkaisuna on raitiotie tai superbussi, paras ratkaisu on Varissuo-Länsikeskus. Perusteluna on, että se palvelisi uusia ja kasvavia Itäharjun ja Kupittaan sekä suunnitelmissa olevien Matkakeskuksen ja Elämyskeskuksen tarpeita, joissa joukkoliikenteen tarve kasvaa voimakkaasti. Ratkaisu loisi lisäpalvelua eikä vain korvaisi muuta joukkoliikennettä.
Linjausvaihtoehto Varissuo-Runosmäki ennen kaikkea Runosmäen osalta on erittäin huono, koska se heikentäisi Runosmäen palvelutasoa oleellisesti ja laskisi käyttäjämääriä arvaamattomasti ihmisten siirtyessä yksityisautoiluun. Lisäksi linjan on suunniteltu kiertävän kahden puiston läpi (Runosmäen ja Nättinummen sekä Liinahaankadun puiston), mikä on tarpeetonta ja tuhoaisi viherväyliä ja olisi koko ympäristöä säästävän joukkoliikenteensuunnittelun vastaista.
Kysymys 3.
“Millaisia vaikutuksia näette raitiotiellä, superbussilla ja runkobussilla olevan koko Turun tai Turun keskustan kehitykseen? Entä Turun seudun kehitykseen?”
Vastaus 3.
Joukkoliikenteen korkea palvelutaso ja imago tukee Turun alueen vetovoimaa. Kilpailukykyinen joukkoliikenne vähentää myös yksityisautoilua antaen paremmin tilaa asumisviihtyvyydelle ja elävälle Turun keskustalle.
Vaikka nyt mahdollisesti valitaan runkobussien ja tarvittavien liityntäasemien kehittäminen, vuosikymmenien päässä voi edessä olla kuitenkin raideliikenteen kehittäminen ja näin ollen siihen on syytä varautua kaikessa tulevassa asemakaavoituksessa reittialueella (esim. Itäharjulla) tarpeeksi väljillä katutiloilla, etteivät tulevat ratkaisutarpeet ainakaan mahtumisen puutteeseen kaadu. Mahdollisia varauksia ei tule tehdä viheralueille vaan käytössä oleville liikenneväylille.
Turkuseura korostaa, että Turkua ja Suomea sitovat useat kansainväliset sopimukset, joiden mukaan ilmastomuutosta halutaan nopealla aikataululla hillitä. Turkua sitovat myös Turun valtuuston päätökset (Ilmastosuunnitelma 2029, 11.6.2018), jonka mukaan on sitouduttu vähentämään kasvihuonepäästöjä, säästämään viherväyliä ja niiden hiilinieluja sekä näin ollen hyödyntämään olemassa olevia tie- ja katuverkostoja kestävän kehityksen periaatteella.
Kysymys 4.
“Miten raitiotie, superbussi ja/tai runkobussijärjestelmä vaikuttaisi toimintaanne?”
Vastaus 4.
Mikäli palvelutaso paranee, niin yhteisömme joukkoliikenteen käyttö lisääntyy ja imago paranee, sekä päinvastoin.
Kysymys 5.
“Miten kuntanne/organisaationne suhtautuu raitiotien ja/tai superbussin laajentamiseen seudulliseksi Turun naapurikuntiin? Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät keinot Turun seudun joukkoliikenteen kehittämiseen seuraavan kymmenen vuoden aikana ja pidemmällä aikavälillä? “
Vastaus 5.
Raitiotien laajentaminen, mikäli raitiotiehen päädytään, Turun rakennemallin mukaisesti Raisioon ja Kaarinaan on myönteinen asia, mutta edellyttää Raision ja Kaarinan täysimääräistä osallistumista hankkeen kustannuksiin.
Riippumatta joukkoliikenneratkaisusta kaupunkien tiivis ja tasa-arvoinen yhteistyö sekä kustannuksiin täysimääräisesti osallistuminen ovat edellytyksiä onnistumiselle.
Turkuseura näkee joukkoliikenneratkaisussa oleellisen tärkeänä, että samalla kun sen palvelukykyyn investoidaan pitkäjännitteisesti, niin Turku, Kaarina ja Raisio pidättäytyvät kaikin keinoin uusien neitseellisten tie- ja läpikulkuväylien rakentamisesta. Ei ole perusteltua investoida liikennettä lisääviin ja yhdyskuntaa pirstoviin uusiin väyliin, jotka myös lisäävät riskiä kalliiden joukkoliikenneratkaisujen epäonnistumisesta.
Kunnat voisivat ennemminkin rahoittaa merkittävän osan joukkoliikenteensä kehittämisestä vähentämällä uusien väylien rakentamista eli ohjaamalla niukat resurssit joukkoliikenteen kehittämiseen.
Turussa 2.11.2018
Turkuseura – Åbosamfundet ry