Nimistötoimikunta esittää kolmea vaihtoehtoa turkulaisen presidentin Mauno Koiviston muistamiseksi Turussa. Koiviston syntymästä tulee ensi vuonna 100 vuotta.
Nimistötoimikunta on esittänyt kolme vaihtoehtoa presidentti Mauno Koiviston muistamiseksi ja huomioimiseksi Turussa.
Ensimmäinen ehdotus on, että Turun pääkirjasto nimettäisiin Mauno Koivisto -kirjastoksi. Toiseksi ehdotetaan, että tuleva satamaan sijoittuva puisto nimettäisiin Mauno Koiviston mukaan. Kolmanneksi esitetään, että Turun sataman uusi matkustajaterminaali nimettäisiin Mauno Koiviston mukaan.
Turkuseura kannattaa uuden matkustajaterminaalin nimeämistä Koiviston mukaan sekä terminaalin osoitteeksi Mauno Koiviston katua.
– Ehdotus on linjassa Turkuseuran oman, vuonna 2021 kaupunginhallitukselle lähetetyn aloitteen kanssa.Turkuseura on ehdottanut, että Linnankadun jatkeen Satamakadun risteyksen jälkeen voisi nimetä Mauno Koiviston kaduksi, sanoo Turkuseuran puheenjohtaja Maija Palonheimo.
Koiviston identiteettiin kuuluu yhteys Turun satamaan. Hän työskenteli Turun satamatyökonttorin hoitajana vuosina 1948–51 ja sai työssään aiheen väitöskirjaansa Sosiaaliset suhteet Turun satamassa.
Nimistötoimikunta perustelee satamaterminaalin nimeämistä myös sillä, että ulkomaansatama symboloi Koiviston työtä kansainvälisten suhteiden ylläpitäjänä. Presidenttikaudellaan Koivisto toimi Suomen avaajana ja uutta luovana toimijana. Terminaalin nimeäminen hänen mukaansa kunnioittaisi tätä työtä, onhan Turun satama aina ollut portti maailmaan.
Ehdotusta puoltaa myös se, että uudella terminaalilla ei ole vielä nimeä ja nimeäminen voitaisiin tehdä nopeallakin aikataululla.
Presidentti Mauno Koiviston (1923–2017) juuret ovat Turussa ja hän on tehnyt Turkua ja Turun murretta laajasti tunnetuksi. Koivisto on 1900-luvun tunnetuin turkulainen. Hän oli perustamassa Turkuseuraa vuonna 1957 ja oli yhdistyksen kunniajäsen.
Turkuseura julkaisi loppuvuodesta 2020 Manu-tuotesarjan, jolla kunnioitetaan edesmennyttä presidenttiä ja nostetaan hänet esille turkulaisena. Tuotteet ovat nousseet suureen suosioon ja niistä on kerrottu laajasti mediassa, myös valtakunnan tasolla.
– Nyt on aika antaa Mauno Koivistolle arvokas paikka myös Turun kaupunkikuvassa, Palonheimo sanoo.
***
Åbosamfundet stöder förslaget att uppkalla den nya passagerarterminalin efter Mauno Koivisto
Stadens namnkommitté föreslår tre olika alternativ för att minnas president Mauno Koivisto i Åbo. I nästa år är det 100 år sedan Koivisto föddes.
Det första förslaget är att Åbo stads huvudbibliotek skulle döpas till Mauno Koivisto biblioteket. För det andra föreslår man att det parkområde, som man planerar att skapa i hamnområdet, skulle uppkallas efter Mauno Koivisto. Det tredje förslaget är att den nya passagerarterminalen skulle bära Mauno Koivistos namn.
Åbosamfundet stöder det tredje alternativet och föreslår även att gatuadressen skulle bli Mauno Koivistos gata.
– Vi finner att förslaget är i linje med det initiativ som Åbosamfundet år 2021 inlämnade till stadsstyrelsen. Åbosamfundet har föreslagit att Slottsgatan, fr.o.m. korsningen med Hamngatan, skulle byta namn till Mauno Koivistos gata, säger Åbosamfundets ordförande Maija Palonheimo.
Åbo hamn är en stark del av Koivistos identitet. Han arbetade som föreståndare för hamnarbetskontoret åren 1948-51 och han fick i sitt arbete ämnet för sin doktorsavhandling ”Sosiaaliset suhteet Turun satamassa”.
Namnkommitténs argument för att välja passagerarterminalen är också att den påminner om Koivistos senare verksamhet som upprätthållare av internationella kontakter. Under Koivistos tid som Finlands president ledde han arbetet med att öppna upp landet och var en innovativ nydanare. Att uppkalla terminalen efter honom skulle visa uppskattning och respekt för detta arbete, Åbo hamn har ju alltid varit vår port till världen.
Till fördel för förslaget är också att den nya passagerarterminalen ännu inte har något namn och beslut om namnet kunde göras i rask takt.
President Mauno Koivistos (1923-2017) rötter finns i Åbo och han bibehöll under hela sin levnad kontakten till sin födelsestad. Han höll också fast vid sin genuina åbofinska dialekt och gjorde den känd i vida kretsar. Koivisto är den mest kända åbobon under hela 1900-talet. Han var också med och grundade Åbosamfundet 1957 och kallades senare till samfundets hedersmedlem.
Åbosamfundet skapade i slutet av 2020 en Manu-produktserie för att hedra den framlidne presidenten och för att lyfta fram hans aboensiska identitet. Produkterna har blivit mycket uppskattade och uppmärksammade – också på nationell nivå.
– Nu är det dags att också utse en värdig plats i Åbo för att hedra Mauno Koivistos minne, Palonheimo säger.