“Koiviston turkulaisuus säilyi läpi elämän”

Turkuseura kerää parhaillaan kaupunkilaisilta muistoja presidentti Mauno Koivistosta (1923–2017). Tarkoituksena on koota muistoja, joista tulee esille turkulaisen presidentin suhde kotiseutuunsa Turkuun sekä hänen turkulaisuutensa.

Muistojen keräämistä jatketaan vielä kahden viikon ajan. Tiedonkeruu päättyy 15. toukokuuta. Muistoja kerätään verkkolomakkeella.

Turkulaisten Manu-muistoja viritetään Ilta Brinkkalassa -tapahtumassa maanantaina 8. toukokuuta klo 17, kun professori Timo Soikkanen kertoo Koiviston Turun vuosista. Tapahtumassa kuullaan tarinoita presidentin syntymästä, perheestä, kouluajoista, harrastuksista ja seurustelusta. Samalla valotetaan Koiviston poliittisen heräämisen alkuaikoja.

– Vaikka Koivisto eli lopulta suurimman osan elämästään Turun ulkopuolella, hänen turkulaisuutensa säilyi läpi elämän, sanoo Soikkanen.

Tarinoiden kuulemisen jälkeen yleisöllä on mahdollisuus kertoa omia Manu-muistojaan.

– Muistitieto tarjoaa kiehtovan ja rikkaan aineiston, joka laajentaa kuvaamme Koivistosta, kertoo Turkuseuran projektityöntekijä Aleksi Kauppinen.

Turkuseuran kunniajäsen

Mauno Koivisto oli mukana perustamassa Turkuseuraa ennen lähtöään Helsinkiin vuonna 1957. Yhdistyksen perustamiskokouksessa 24. lokakuuta Koivisto luki professori Esko Aaltosen kirjoittaman puheen kotiseututyön tarpeellisuudesta.

Vuonna 1982 Koivisto lähetti 25-vuotista taivaltaan juhlistavalle Turkuseuralle tervehdyksen:

“Lähetän sydämellisen tervehdykseni Turkuseuran jäsenille ja kaikille turkulaisille. Te tiedätte lämpimän kiintymykseni turkulaisiin ja myönteisen mielenkiintoni Turkua koskeviin kysymyksiin. Olenhan yksi Teistä.”

– Koivisto muisti Turkua ja turkulaisia koko elämänsä. Nyt on meidän vuoromme muistaa häntä, Soikkanen sanoo.

Koivisto oli Turkuseuran kunniajäsen. Yhdistys julkaisikin turkulaisen presidentin kunniaksi Manu-tuotesarjan vuonna 2020. Esimerkiksi kangaskasseja, lakuja ja mukeja sisältävä sarja on myynnissä Föripuodissa.

Entä jos Manu olisi jäänyt Turkuun?

Koivisto asui Turussa vuosina 1923–1957. Viimeisenä Turun vuotenaan 33-vuotias mies oli ison päätöksen edessä. Hän oli juuri saanut Turun yliopiston sosiologian assistentin viran ja hänet oli myös valittu Turun kaupunginvaltuustoon. Kolmas vaihtoehto aukeni, kun Koivistolle tarjottiin työtä Helsingin Työväen Säästöpankista. Samana vuonna oli syntynyt myös Maunon ja Tellervon esikoinen Assi.

Poliittisen historian emeritusprofessori Timo Soikkasta pohdituttaa se, mitähän Koiviston uralle valtakunnan politiikassa olisi tapahtunut, jos hän olisi päättänyt jäädä Turkuun.

– Assistentin virka tarkoitti käytännössä lupausta professuurista. Koiviston tie oli auki sekä yliopistomaailmaan että kunnallispolitiikkaan, kun kutsu Helsinkiin tuli.

Mauno otti vastaan Säästöpankin työn ja perhe muutti Helsinkiin. Soikkasen mukaan Koiviston tekemästä päätöksestä tuli osa Suomen historiaa. Pankin palveluksesta Koivisto nousi valtiovarainministeriksi, pääministeriksi, Suomen Pankin johtajaksi ja lopulta tasavallan presidentiksi.

Lisätiedot:
Aleksi Kauppinen
040 522 9063
[email protected]