Risto Vuoriselle Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki

Turkuseuran murreasiantuntija Risto Vuoriselle, 95, on luovutettu Kotiseutuliiton kultainen ansiomerkki. Huomionosoitus myönnetään henkilölle, joka on osallistunut kotiseututyöhön ja järjestötoimintaan pitkään ja ansiokkaasti.

Vuorinen oli Turkuseuran murrejaoston puheenjohtajana vuodesta 1993 vuoteen 2021 eli yhteensä 28 vuoden ajan. Hän on kirjoittanut murrepakinoita Suomen Turku -lehteen vuodesta 1991. Vuorinen on myös kirjoittanut Turkuseuran kustantamana kuusi pakinakokoelmaa Turun murteella.

Risto Vuorinen tunnetaan aktiivisena Turun murteen edistäjänä ja puolestapuhujana. Hän on kertonut useissa tapahtumissa murteesta sekä esiintynyt Turun kielellä erilaisissa yleisö- ja yksityisissä tilaisuuksissa. Hän on myös vetänyt yhdistyksen käännöstyöryhmää, joka on tuottanut lukuisia murrekäännöksiä esimerkiksi sanomalehtiteksteistä, julkaisuista, kaunokirjallisista teksteistä ja lyhyistä dialogeista.

”Kyl turkulaisten täyty pittä Turu mainest vaari”

Turkuseuran puheenjohtaja Maija Palonheimo ja murrekerhon puheenjohtaja Riitta Vasenkari luovuttivat ansiomerkin Vuoriselle perjantaina 1. huhtikuuta. Murreasiantuntija arvosti saamaansa huomionosoitusta.

– Kiitän Turkuseuraa hyvästä yhteistyöstä vaaliessamme turkulaisuutta, murreperinnettä ja Turun murretta, ja toivotan yhdistykselle paljon onnea ja menestystä, Vuorinen sanoi.

Risto Vuorinen jätti murrejaoston puheenjohtajuuden alkuvuodesta ja vastuu siirtyi yhdistyksen toiselle murreaktiiville, Esa Laukkaselle.

Ansiomerkin luovutustilaisuudessa Riitta Vasenkari luki murreystävälleen Kyl se simmost o -runon, joka on Vuorisen omaa tuotantoa:

Täs elämäs paljo saa heilu ja huhki
ja pohtikki assioi pää iham puhki.
Mut pruukata sanno ja vanno, et on
se elämä ainaki arvamaton.

On hiano, ku pärjä, ei mikkä men mettä,
pal elämä luppa, vaa joskus se pettä.
Mut simmost o elämä ollu ja on
se ainaki aika lail arvamaton.

On suari ja mutki, om mäkki ja kuappi,
kyl elämä puske ja liippa ja ruappi.
Mut simmost o elämä ollu ja on
se ainaki aika lail arvamaton.

On aika, ku olla nii vapa ja villi
ja toisinas miäles on trilli ja krilli.
Kyl simmost o elämä ollu ja on,
mut harvompa kokonas palkinoton.

Pal elämä sittenki ittest on kiini,
et onk se ny ollu nii hyvä ja fiini.
Tua päivä kyl valon, ku tajuat ton,
et yhtene jokasel aurinko on.

____

Ei Turust tartte kinata,
on kotone ja raari.
Kyl turkulaisten täyty pittä
Turu mainest vaari.